Kela tutkii sopiiko laitoskuntoutus vanhuksille
- Vaikka vanhuksille tarjottiin mahdollisuutta päästä kaikkiaan neljäksi viikoksi kuntoutuslaitokseen hoitoon, moni meidän yllätykseksemme kieltäytyi, kertoo Kelan tutkijalääkäri Katariina Hinkka. Kuntoutusjakso liittyy Kelan vuosi sitten käynnistämään ikäihmisten kuntoutusta tutkivaan ja kehittävään IKÄ-hankkeeseen.
- Kieltäytymisen syyt olivat moninaisia. Kuka ei raaskinut jättää puolisoa vieraan hoitoon, kuka murehti kissaansa, kuka talon lämmitystä. Osa varmaan arveli, ettei pärjäisi heikentyneen terveytensä vuoksi vieraissa oloissa, kertoilee Hinkka kieltäytymisen perusteista. Tieteellisen näytön saamiseksi kuntoutukseen valitut satunnaistettiin, joten oma halu ei ollut peruste kuntoutukseen pääsylle tai joutumiselle. Noin 750 tutkittavasta joka toinen saa tehostettua kuntousta kuntoutuslaitoksissa ja joka toinen saa normaaleja kotikunnan palveluita, jotka luonnollisesti vaihtelevat kunnittain.
Kela haluaa tässä IKÄ-hankkeessa kehittää kuntoutusmuotoja, jotka estäisivät tai ainakin viivyttäisivät kotona asuvan vanhuksen joutumista laitoshoitoon. Laitoskuntoutukseen olisi jo tarjolla kapasiteettia, mutta sen vaikuttavuus ikäihmisillä halutaan tieteellisesti selvittää. Keskeistä hankkeessa on tukevan verkoston synnyttäminen kotikunnassa, jossa mukana voivat sosiaali- ja terveystoimen lisäksi olla myös Kela sekä omaiset.
- Näyttääkin siltä, että omaisapu on aiempaa useamman vanhuksen tärkein tukiverkko, eivätkä niinkään kunnalta saatavat palvelut, toteaa Katariina Hinkka nyt, kun alkuvaiheen kenttätyöstä on jo saatavissa tuloksia.
Kuntoutusta kaikki tutkittavat vanhukset näyttävät tarvitsevan. Itsenäistä selviytymistä rajoittavat eniten fyysisen toimintakyvyn heikkous, eli heillä oli mm. tasapaino-ongelmia, liikuntarajoitteita ja naisilla yleisesti virtsankarkailua. Henkinen suorituskyky oli valtaosalla suhteellisen hyvä, mutta moni kärsi erilaisista fyysisistä kivuista.
