Sellaisia tilanteita on uran aikana tullut paljon, että olisin halunnut saada tietää mitä Kela päätti, sanoo työterveyslääkäri Jan Wiklund.

Entäpä jos lääkärikin saisi Kelalta vastauksen siitä, millaisen päätöksen Kela on tehnyt hänen potilaansa asiassa? Espoossa tätä on kokeiltu pienen pilottihankkeen verran ja kokemukset ovat varovaisen myönteisiä. Kokeilu koski sairauspäivärahapäätöksiä.

– Työterveyslääkärin näkökulmasta tämä kuulostaa hyvältä. Sellaisia tilanteita on uran aikana tullut paljon, että olisin halunnut saada tietää mitä Kela päätti, sanoo työterveyslääkäri Jan Wiklund Lääkärikeskusyhtymästä.

Jos potilas ei kiikuta päätöstä lääkärin nähtäväksi, jää lääkäri autuaan ­tietämättömäksi siitä, miten Kela ­asiaan suhtautui. Kieltävistä päätöksistä lääkäri kuulee potilaalta useammin, myöntävään potilas on tyytyväinen, ­eikä enää tule lääkärin puheille.

Päätöksistä voisi myös oppia

Asioiden ollessa kesken potilas ei aina itsekään tiedä miten asiat ovat ja se mutkistaa lääkärin työtä.

– Vastaanottotilanteessa ei siis tiedetä, missä sairauspäivärahatilanteessa ollaan, onko jokin selvitys kesken, tai onko Kela ryhtymässä johonkin, Wiklund kuvaa.

Wiklundin työnantaja Lääkärikeskusyhtymä oli kevään ja kesän ajan mukana Espoon pilottihankkeessa ­yhteistyössä linja-autoyritys Nobinan ja Kelan kanssa. Työterveyslääkärin vastaanotolla käyneitä Nobinan työntekijöitä pyydettiin allekirjoittamaan lupa siihen, että Kela saisi lähettää tiedot tekemästään päätöksestä hoitavalle lääkärille.

Lähes kaikki potilaat antoivat luvan ja lyhyen hankkeen aikana Kelan päätöksiä ehti tulla työterveyslääkäreiden postilaatikkoon jonkin verran.

Pilotti kesti huhtikuulta elokuun loppuun, mutta aika koettiin varsin ­lyhyeksi.

– Tätä pitäisi kokeilla ainakin vuoden verran, jotta voisi kunnolla arvioida sen merkitystä, Wiklund sanoo.

Hän uskoo, että päätösten ja etenkin niiden perusteluiden lukeminen olisi lääkärille myös opiksi.

– Varsinkin nuorille lääkäreille se olisi hyvin tärkeää. Samalla tulisi käytyä ikään kuin vakuutuslääketieteen kurssia työn ohessa, hän sanoo.

Hoitavilla lääkäreillä oli myös mahdollisuus olla suoraan yhteydessä ­Kelan asiantuntijalääkäriin vakuutuslääketiedettä koskevissa kysymyksissä.

Valoa pimeisiin kohtiin

Kelan päätösten lähettäminen työterveyslääkäreille on pieni osa suurempaa ohjelmaa, jossa halutaan lisätä eri sidosryhmien yhteydenpitoa. Yhteisenä tavoitteena on kansalaisten työurien pidentäminen. Saman pöydän ääressä istuivat ensin Kelan, työvoimahallinnon, sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajat. Sittemmin mukaan otettiin myös muutama iso työnantaja, sekä niiden työterveyshuollot ja työeläkelaitokset.

– Olemme pohtineet yhteistyön pimeitä kohtia ja huomanneet, että niitä on paljon. Tiedon lisääminen on tässä tapauksessa vähentänyt ahdistusta, kertoo asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu Kelan Etelä-Suomen aluekeskuksesta.

Yksi pimeistä kohdista on, että lääkäri ei tiedä mitä hänen tekemilleen lausunnoille jatkossa tapahtuu. Niinpä haluttiin kokeilla, tulisiko yhteistyö sujuvammaksi, kun myös hoitava lääkäri saisi nähtäväkseen Kelan päätöksen.

– Kollegat suhtautuivat positiivisesti siihen, että saivat tietoja Kelan päätöksistä ja niiden perusteluista, Aropuu kertoo.

Pilottihankkeen kokemuksista aiotaan nyt ottaa oppia ja kehittämistyö jatkuu.

– Yhteiskunnassa on tilaus eri sidosryhmien paremmalle yhteistyölle, on vain ylitettävä erilaisia kynnyksiä. ­Yksi niistä on tietosuoja, joka joskus kääntyy kansalaisen omaa etua vastaan, Aropuu näkee.

Myös Kainuussa on kokeiltu Kelan päätöksien lähettämistä potilaan ­itsensä lisäksi myös hoitavalle lääkärille. Siellä Kela pyysi potilaalta luvan kirjeitse, kun Espoossa lupa pyydettiin vastaanottotilanteessa.

Anne Seppänen
Kuva: Olli Häkämies