Rokotteen haittavaikutusilmoitus on tehtävä, koska siitä määrää tartuntatautilaki. Kenelle ­ilmoittaminen käytännössä kuuluu? Työlääksikin lomaketta on moitittu. Kolme kollegaa pohtii, miltä tilanne näyttää terveyskeskustyössä.

Rokotteen haittavaikutusilmoitus on tehtävä, koska siitä määrää tartuntatautilaki. Kenelle ­ilmoittaminen käytännössä kuuluu? Työlääksikin lomaketta on moitittu. Kolme kollegaa pohtii, miltä tilanne näyttää terveyskeskustyössä.

Muhoksen terveyskeskuksen johtava lääkäri Esko Haapamäki kaipaisi selkeämpää työnjakoa ja tiedonkulkua perus- ja erikoissairaanhoidon välille.

– Kun tulee vakavia haittavaikutuksia, lähetämme potilaan usein erikoissairaanhoitoon. Silloin oletamme, että myös haittavaikutusilmoitus tehdään siellä. Emme kuitenkaan voi tietää, ­tapahtuuko niin.

Yksittäiselle lääkärille haittavaikutusilmoituksen tekeminen tulee harvoin eteen. Attendo Medone Oy:n ylilääkärinä Kouvolan ulkoistetulla pääterveysasemalla toimiva Marjo Numminen muistaa tehneensä yhden ­ilmoi­tuksen vakavasta tai odottamattomasta haittavaikutusepäilystä, eikä kyseessä tuolloin ollut Pandemrix. Porin terveyspalvelujen johtaja Esko Karra kertoo, ettei Pandemrix-rokotuksesta ole tehty terveyskeskuksessa yhtään ilmoitusta.

Kaiken kaikkiaan THL on saanut Pandemrixista satoja ilmoituksia. Useimmat koskevat tyypillisiä rokotusreaktioita, kuumetta tai ihottumaa.

Kuuluu työhön

Karran mukaan haittavaikutusilmoituksen tekeminen on yksinkertaista, vaikka lomaketta toki voisi sujuvoittaa. Hän uskoo, että ilmoitukset tehdään varsin tunnollisesti. Marjo Numminenkaan ei usko ilmoituksen tekemisen olevan lääkärille liian hankalaa.

– Haittavaikutusten ilmoittaminen kuuluu normaaliin lääkärin työhön. Oppi siihen saadaan peruskoulutusvaiheessa.

Kiirettä pidetään luultavimpana syynä luistaa ilmoituksista, jos niin ­tapahtuu. Esko Haapamäki toteaa, että suomalainen yleislääkäri kokee olevansa sen verran työllistetty todistusten ja lappujen osalta, että joskus haittavaikutusilmoituksen kaltaisen hyvin harvoin eteen tulevan asian tekeminen voi tuntua hankalalta.

Osin täytetty kelpaa

THL:n erikoistutkija Hanna Nohynekin mukaan lomakkeen suunnittelu on haastavaa.

– Nyt käytössä olevat lomakkeet on helpointa täyttää rokotetietojen osalta siellä, missä rokotus on annettu ja ­oire­kuvauksen osalta siellä, missä oireet on havaittu, diagnoosi tehty ja ­oireita hoidettu. Nämä voivat olla useampi kuin yksi taho.

Haittavaikutusilmoituksia tehdään eniten perusterveydenhuollossa.

– Erikoissairaanhoidossa ollaan vähemmän tekemisissä rokotusten kanssa, eikä oireen mahdollinen yhteys rokotukseen tule ehkä niin helposti mieleen.

Nohynek muistuttaa, ettei haittavaikutusilmoituksen tarvitse aina olla täydellisesti täytetty. Rokotetulta tai hänen huoltajaltaan ei ole pakko olla suostumusta. Suostumusta pyydetään, koska ilman sitä THL ei saa tarvittavia sairauskertomustietoja ilmoitetusta tapauksesta. Tärkeintä odottamattomissa vakavissa haittaepäilyissä olisi, että epäily tuotaisiin julki. Ilmoituksen tietoja ehtii sitten täydentää myöhemminkin.

– Lääkärit edellyttävät ilmeistä yhteyttä ja vahvaa syy-seuraussuhdetta ennen kuin lähtevät haittavaikutuksesta ilmoittamaan. Ilmoituksen voi tehdä vaikkei olisi yhteydestä ihan varma.

Harvinaisten oireiden kohdalla yhteyden havaitseminen terveyskeskuksessa on varsin hankalaa. Nohynek pohtii, että siihen tarvitaan lääkärin oivallus, jota ei pidä jättää raportoimatta. Karra uskoo, että ahaa-elämys poikii ilmoituksen varmemmin kuin tavanomainen allerginen reaktio. Haapamäki epäilee, ettei käytännön työssä ensimmäiseksi lähtisi etsimään syytä harvinaisen taudin takaa.

– En varmaan jäisi taudin etiologiaa pohtimaan, vaan tekisin oman työni ja jättäisin syiden pohtimisen kyseisen alan erikoislääkäreille.

Hertta Vierula
Kuva: Mariano Ruiz/Pixmac