- Olenko huono äiti, kun jätän sairaan lapseni vieraan hoitoon, vai huono työntekijä, kun olen pois työpaikalta. Sitä joutuu punnitsemaan joka kerta, kun harkitsee, tilaako hoitajan vai jääkö itse hoitamaan, tiivistää Kuopion yliopistosairaalassa anestesiologiaan erikoistuva lääkäri

Raija Lehto

monelle lääkärille tutun ristiriidan.

Yliopistosairaaloissa on yleistynyt järjestely, jossa työntekijä voi lapsensa sairastuessa tilata lapselle hoitajan kotiin työnantajan kustannuksella. Hoitopalvelua käytetään melko vähän, mutta kokemukset ovat hyviä.

KYS:n eri henkilöstöryhmiä edustavat työntekijät käyttivät hoitopalvelua viime vuonna yhteensä noin 550 tuntia. Henkilöstöpäällikkö

Pekka Poikolaisen

arvion mukaan palvelua ovat käyttäneet eniten naislääkärit.

HUS:n vastaavaa Karhunpoika-palvelua käytettiin viime vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana yhteensä 71 kertaa. Käyttäjistä oli miehiä noin yksi kymmenestä.

KYS:n tilastoissa palvelun suurin käyttäjä oli leikkaustoiminta, kakkosena sisätaudit. KYS ostaa hoitajapalvelun Mannerheimin Lastensuojeluliitolta.

Nyt kolmatta vuotta toimiva hoitopalvelu herätti aluksi epäluuloa osassa KYS:n työntekijöitä. Se koettiin järjestelynä, jolla työntekijät patistetaan töihin, vaikka lapsi on sairaana. Sittemmin epäluulo on hälvennyt.

Vaikea valinta

- Olen kokenut valinnan vaikeana: toisaalta on palo tekemään töitä ja oppimaan, toisaalta taas vastuu ja velvollisuus lasta kohtaan, miettii Raija Lehto.

1,5- ja 6-vuotiaiden lasten äiti on käyttänyt hoitajapalvelua vanhemman lapsensa hoitoon muutaman kerran.

- Käytän mahdollisuutta mielelläni, kun voi hyvällä omallatunnolla jättää toipumassa olevan lapsen vieraan hoitoon. Jos lapsella sen sijaan on kova flunssa tai kuume, en ole kuullut kenenkään äidin silloin haluavan vieraan lastenhoitajan hoitavan lastaan.

Raija Lehto pitää omaa työmoraaliaan melkoisen kovana. Töistä tuntuu hankalalta jäädä pois, jos kaikilla on paljon potilaita. Lisäksi työt ovat erikoistuvan lääkärin näkökulmasta usein niin mielenkiintoisia, ettei pois haluaisi missään tapauksessa jäädä. Sairas lapsi kuitenkin toivoo hoitajaksi äitiä, ja jos lapsen jättää vieraalle hoitajalle, tuntee olevansa julma ja tyly äiti.

- On hyvin henkilökohtaista, miten kukin kokee poissaolon työstä tai lapsen luota, Raija Lehto sanoo.

Tärkeää on, että valinnan tekee oman näkemyksensä mukaan.

KYS:ssä arvioidaan, että hoitajapalvelua käyttävät eniten naislääkärit. Miksi?

Raija Lehdon mielestä naislääkärit ajaa töihin velvollisuudentunto. Miesvaltaisessa työpaikassa saattaa myös joskus huomata sanatonta viestintää, että taas ollaan lasten takia pois töistä.

- Mutta on meillä toki miehiäkin, jotka ovat olleet pois töistä lasten sairauden takia, hän huomauttaa.

Hyvä vaihtoehto

Myös anestesiologi

Kirsimarja Metsävainio

on lastensa sairastaessa käyttänyt KYS:n tarjoamaa hoitopalvelua ja tullut itse töihin.

- Olen käyttänyt tätä mahdollisuutta reippaan leikki-ikäisen toipilaan hoitoon: esimerkiksi silloin, kun pitää olla yksi kuumeeton päivä, ennen kuin voi mennä päiväkotiin. Jos sen sijaan lapsi on kuumeinen tai oksentaa, hoidan itse, kahden lapsen äiti kertoo.

Kirsimarja Metsävainio työskentelee anestesiologian ja tehohoidon klinikassa mutta toimii myös KYS:n pääluottamusmiehenä.

Sairaan lapsen hoitopalvelu on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi, jos teho-osastolla on ollut tiukka miehitys tai hänellä on pääluottamusmiehenä palavereja, joita ei voi perua, eikä aviomieskään ole voinut jäädä lasta hoitamaan.

Metsävainioilla hoitovastuu ei olekaan pelkästään äidillä:

- Mies jää hoitamaan sairasta lasta vähintään yhtä usein, ellei useamminkin kuin minä.

Sen sijaan esimerkiksi sukulaisia ei ole käytännössä mahdollista saada apuun, jos lapsi sairastuu.

Kuinka tärkeä on oma työ?

- Mikä velvollisuudentunto meitä lääkärinaisia ajaa töihin, Kirsimarja Metsävainio kysyy ja vastaa:

- Kiltin tytön syndrooma. Työt pitää tehdä.

- Ydinkysymyshän on se, kuinka tärkeä on oma työ. Minusta siihen ei voi suhtautua mustavalkoisesti. Aika moni sanoo, että haluaa hoitaa sairaat lapsensa itse, jos siihen on mahdollisuus. Tästä on monta mielipidettä, hän miettii.

- Sitä ajattelee tekevänsä tärkeää työtä, mutta korvaamatonhan kukaan ei ole. Tosin meidänkin klinikassa on aika usein tiukka työtilanne, niin että jonkun sairastuminen tai poissaolo lapsen sairastumisen takia on pois työkaverien selkänahasta.

Paljon päivystävällä alalla työskentelevä äiti on miettinyt ratkaisujaan moneen kertaan. Toisaalta hän esimerkiksi piti nuoremman lapsensa syntymän jälkeen kolmen vuoden hoitovapaan.

- Jatkuvan syyllisyyden tunteen kanssa kuitenkin joutuu elämään.