Kenen sovellus valitaan?
Koronavirustartuntoja jäljittävän mobiilisovelluksen ja siihen liittyvän järjestelmän lakivalmistelu on käynnistynyt.
Tartuntaketjuja jäljittävän sovelluksen käyttöönoton valmistelu on käynnistynyt. Ennen kuin käyttöönottoa voidaan harkita pantavan toteen, asiasta on säädettävä lailla. Muun muassa henkilötietojen käsittely vaatii lakimuutoksia.
Vapaaehtoisuuteen perustuvan mobiilisovelluksen avulla koronavirukselle altistuneet voitaisiin tunnistaa nopeammin, testaus voitaisiin kohdistaa paremmin ja tartuntaketjut katkaista tehokkaammin.
Suomessa on tarkoitus nojata eurooppalaiseen kehitystyöhön, mutta kahta samanlaista ratkaisua ei näyttäisi olevan tulossa mihinkään maahan.
– Jotta sovelluksesta olisi hyötyä tartuntaketjujen katkaisemiseen, järjestelmän kautta on oltava käyttäjälle vapaaehtoinen mahdollisuus toimittaa terveysviranomaisille tietoa omasta altistumisestaan, sanoo STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston johtaja Minna Saario.
Saarion mukaan toimivin keino lähikontaktien rekisteröimiseen näyttää olevan bluetooth-teknologiaan pohjautuva ratkaisu, jossa sovellus kertoo, jos altistunut tai tartunnan saanut on riittävän kauan toisen lähellä.
– Tartunnan saanut voi halutessaan lähettää sovelluksen kautta tiedon lähikontaktissa olleille muille sovelluksen käyttäjille. Nämä voivat halutessaan lähettää oman altistumistietonsa viranomaisten käyttämään taustajärjestelmään. Taustajärjestelmän avulla voidaan altistuneille lähettää toimintaohjeita ja nopeuttaa heidän kontaktointiaan puhelimitse.
Tartunnan saanut saa terveydenhuollon ammattilaisilta avainkoodin, jolla hän voi ilmoittaa tartuntatiedon järjestelmään. Näin voidaan varmistaa, että tieto tartunnasta on terveysviranomaisten todentama. Joka vaiheessa tarvitaan myös käyttäjän suostumus, Saario muistuttaa.
– Altistustieto ei voi lähteä automaattisesti valtiolle. Ensimmäinen suostumus kysytään käyttöönotossa, toinen kun tartunnan saanut saa vahvistuksen ja päättää kertoa tiedon järjestelmään. Kolmas varmistus tulisi altistuneille, jotka voivat halutessaan lähettää omat tiedot järjestelmään viranomaisten käyttöön.
Jos kukaan ei saa tartuntaa tai ei ole altistunut virukselle, tiedot häviävät 14 vuorokauden eli nykytiedon mukaisen tartuttavuusajan päästä järjestelmästä.
– Ainoastaan tapauksissa, joissa ilmenee tartuntoja tai altistuksia, pseudonymisoidut tiedot avataan.
Sovelluksen toimittaja auki
Saarion mukaan päätöstä mahdollisen sovelluksen toimittajasta ei ole tehty. STM:ssä seurataan avoimin silmin mitä sovelluskehittäjät tekevät Suomessa.
– Olemme esimerkiksi tietoisia Vaasan keskussairaalan bluetooth-teknologiaan nojaavasta Ketju-pilottihankkeesta, mutta STM ei ole osapuolena tässä hankkeessa.
– Yksi EU:n periaatteista on, että mahdollisella sovelluksella ei kerätä sijaintitietoa, hän täydentää.
Lakipykälien ja taustajärjestelmien tietoturvan saattaminen kuntoon vie kauimmin aikaa ennen käyttöönottoa. Itse sovelluksen kehittäminen lienee nopeimmin toteutettavissa.
– Pikaratkaisua ei ole. Ei ole realistista, että kesäkuussa kaikki olisi valmiina. Realistinen tavoite on, että pilotit ja käyttöönotto voidaan toteuttaa loppukesällä.
Kun koronaepidemia on ohi, sovelluksen käyttö tulee lopettaa.
– EU:n periaatteisiin kuuluu, että tällainen tiedonkeruu lopetetaan välittömästi, kun se ei ole enää välttämätöntä. Tästä ei saa muodostua pysyvää tiedonkeruuvälinettä.
Lääkärien sovellus tarvitsee isommat hartiat
Lääkärien kehittämä FinPandem-sovellus ei perustu bluetooth-teknologiaan, vaan puhelimen GPS-paikannusteknologiaan. Käyttäjä ilmoittaa sovellukseen koronavirustartunnan oireita, mahdollisen ulkomaan matkan tai COVID-19 positiivisen laboratoriotuloksen, jolloin muut sovelluksen käyttäjät näkevät karkeasti kartalta, millä alueella mahdollinen koronavirusta kantava käyttäjä on. Punainen pallo kertoo oireista, vihreillä ei ole oireita.
– Meidän ratkaisumme avulla käyttäjät pystyvät päättämään etukäteen, pysyvätkö he poissa paikoista, joissa on mahdollisia koronapositiivisia, sanoo FinPandem-sovelluksen projektijohtaja ja lääketieteen tohtori Jussi Kosola.
Sovelluksen verkkosivuilla vieraili 80 000 kävijää vuorokaudessa, ja 7 000 ihmisen testikapasiteetti pamahti heti täyteen.
– Sovellus on testattu toimivaksi. Sovelluksen kehityksessä ollaan siinä pisteessä, että taustalle tarvitaan isommat hartiat.
Kosola kumppaneineen seuraa mitä Vaasan Ketju-sovelluksessa saadaan aikaan. Tähän Pilottihankkeeseen osallistuvat muun muassa ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice. Kosolan toiveissa on, että ministeriössä ja THL:ssä huomioidaan myös pienempien sovelluskehittäjien ideat.
