1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä dementian aivomuutoksiin
Ajan­kohtai­sta

Keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä dementian aivomuutoksiin

Keski-iän kohonnut verenpaine lisäsi aivojen kuorikerroksen ohentumisen sekä valkean aineen muutosten todennäköisyyttä 20–30 vuoden seurannassa.

Keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä dementian aivomuutoksiin Kuva 1 / 1

Keski-iän kohonnut verenpaine ja ylipaino ovat yhteydessä dementiaan ja Alzheimerin tautiin liittyviin aivomuutoksiin myöhemmällä iällä, osoitti Miika Vuorisen väitöskirjatutkimus.

Keski-iän kohonnut verenpaine lisäsi aivojen kuorikerroksen ohentumisen sekä valkean aineen muutosten todennäköisyyttä 20–30 vuoden seurannassa.

Vuorinen toteaa, että ylipaino ja lihavuus sen sijaan olivat yhteydessä pelkästään valkean aineen muutoksiin. Myös sepelvaltimotautia sairastavilla tutkimushenkilöillä todettiin verrokkeihin nähden ohuempi aivokuori magneettikuvauksessa.

Väitöstutkimuksessa korostui erityisesti kohonneen verenpaineen haitallinen vaikutus aivoille. Aivojen kuorikerroksen todettiin magneettikuvissa olevan ohuempi niillä iäkkäillä henkilöillä, joilla oli mitattu kohonneita verenpainearvoja 30 vuotta aiemmin keski-iässä.

Kuorikerroksen ohentumista todettiin erityisesti alueilla, jotka on tyypillisesti liitetty muistisairauksiin. Osittain samojen alueiden ohentumista oli nähtävissä myös sepelvaltimotautia sairastavilla tutkimushenkilöillä.

Kohonneen verenpaineen lisäksi keski-iän ylipaino ja lihavuus olivat yhteydessä aivojen magneettikuvissa nähtäviin valkean aineen muutoksiin 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen.

Kohonneiden kolesteroliarvojen ja aivomuutosten välillä ei todettu yhteyttä, mutta kolesterolia alentavaa lääkitystä käyttävillä oli selvästi vähemmän valkean aineen muutoksia magneettikuvissa.

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin vuonna 1998 ja toisen kerran 2005–2008.

Vuorinen tarkasteli myös dementian riskimittarilla saadun pistemäärän yhteyttä aivojen rakenteellisiin muutoksiin. CAIDE-tutkimusaineiston pohjalta kehitetty mittari arvioi keski-ikäisen henkilön riskiä sairastua dementiaan seuraavien 20 vuoden aikana verenpaineen, painoindeksin, kolesterolitason, liikunnan määrän sekä iän, sukupuolen ja koulutustason perusteella. Mittarilla saadut korkeat riskipisteet olivat yhteydessä sekä valkean aineen muutoksiin että Alzheimerin taudille tyypilliseen sisemmän ohimolohkon harventumaan.

LL Miika Vuorisen väitöskirja Cardiovascular risk factors and dementia-related structural brain changes on MRI tarkastetaan 6.6.2014 Itä-Suomen yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.