1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä dementian aivomuutoksiin
Ajan­kohtai­sta

Keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä dementian aivomuutoksiin

Keski-iän kohonnut verenpaine lisäsi aivojen kuorikerroksen ohentumisen sekä valkean aineen muutosten todennäköisyyttä 20–30 vuoden seurannassa.

Keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät yhteydessä dementian aivomuutoksiin Kuva 1 / 1

Keski-iän kohonnut verenpaine ja ylipaino ovat yhteydessä dementiaan ja Alzheimerin tautiin liittyviin aivomuutoksiin myöhemmällä iällä, osoitti Miika Vuorisen väitöskirjatutkimus.

Keski-iän kohonnut verenpaine lisäsi aivojen kuorikerroksen ohentumisen sekä valkean aineen muutosten todennäköisyyttä 20–30 vuoden seurannassa.

Vuorinen toteaa, että ylipaino ja lihavuus sen sijaan olivat yhteydessä pelkästään valkean aineen muutoksiin. Myös sepelvaltimotautia sairastavilla tutkimushenkilöillä todettiin verrokkeihin nähden ohuempi aivokuori magneettikuvauksessa.

Väitöstutkimuksessa korostui erityisesti kohonneen verenpaineen haitallinen vaikutus aivoille. Aivojen kuorikerroksen todettiin magneettikuvissa olevan ohuempi niillä iäkkäillä henkilöillä, joilla oli mitattu kohonneita verenpainearvoja 30 vuotta aiemmin keski-iässä.

Kuorikerroksen ohentumista todettiin erityisesti alueilla, jotka on tyypillisesti liitetty muistisairauksiin. Osittain samojen alueiden ohentumista oli nähtävissä myös sepelvaltimotautia sairastavilla tutkimushenkilöillä.

Kohonneen verenpaineen lisäksi keski-iän ylipaino ja lihavuus olivat yhteydessä aivojen magneettikuvissa nähtäviin valkean aineen muutoksiin 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen.

Kohonneiden kolesteroliarvojen ja aivomuutosten välillä ei todettu yhteyttä, mutta kolesterolia alentavaa lääkitystä käyttävillä oli selvästi vähemmän valkean aineen muutoksia magneettikuvissa.

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin vuonna 1998 ja toisen kerran 2005–2008.

Vuorinen tarkasteli myös dementian riskimittarilla saadun pistemäärän yhteyttä aivojen rakenteellisiin muutoksiin. CAIDE-tutkimusaineiston pohjalta kehitetty mittari arvioi keski-ikäisen henkilön riskiä sairastua dementiaan seuraavien 20 vuoden aikana verenpaineen, painoindeksin, kolesterolitason, liikunnan määrän sekä iän, sukupuolen ja koulutustason perusteella. Mittarilla saadut korkeat riskipisteet olivat yhteydessä sekä valkean aineen muutoksiin että Alzheimerin taudille tyypilliseen sisemmän ohimolohkon harventumaan.

LL Miika Vuorisen väitöskirja Cardiovascular risk factors and dementia-related structural brain changes on MRI tarkastetaan 6.6.2014 Itä-Suomen yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.