Lehti 1-2: Ajan­kohtai­sta 1-2/2019 vsk 74 s. 18 - 19

Keskussairaalat kouluttavat parhaiten

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tekemä selvitys julkistettiin Lääkäri 2019 -tapahtumassa keskiviikkona.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1

NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Mäkelä tekee tutkimusta Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella.

Kuvituskuva 2

Viiden kärki

Kuvituskuva 3

JIK-Kuntayhtymän terveyskeskus Etelä-Pohjanmaalla, Malmin terveysasema Helsingissä ja Rovaniemen terveyskeskus päätyivät kärkeen Viiden tähden Koulutuspaikka -kyselyssä. Kysely kartoitti erikoistuvien lääkäreiden koulutusta ja työoloja.

Vaikka terveyskeskukset valtasivat kärkisijat, sektoritarkastelussa keskussairaalat suoriutuvat koulutuksesta parhaiten, ilmeni Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tekemässä selvityksessä. Tulokset julkistettiin Lääkäri 2019 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa.

Yli tuhat nuorta lääkäriä vastasi kyselyyn loka-marraskuun aikana.

– Työpaikoilla tapahtuva koulutus oli osin kohentunut viime vuoteen verrattuna. Kehittämisen varaa on kuitenkin edelleen, sanoo NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Mäkelä.

Opettamista pitää opettaa

Aiempaa useampi sai säännöllistä ohjausta, mutta alle puolessa koulutuspaikoista ohjaukseen on varattu säännölliset ajat. Kuvaavaa on, että kolmannes kyselyyn vastanneista ei tiennyt uudessa koulutuspaikassa aloittaessaan, kuka siellä vastaa koulutuksesta.

Vastaajat pääsevät talon ulkopuoliseen koulutukseen tavallisimmin 6–8 kertaa vuodessa. Lääkäriliiton kaikkia lääkäreitä koskeva suositus on kymmenen päivää vuodessa.

Moni erikoistuva myös ohjaa nuorempia kollegoja koulutuspaikalla. Silti vain kymmenen prosenttia oli saanut koulutusta ohjaukseen.

Mäkelän mukaan NLY tahtoo lisää mahdollisuuksia ohjaus- ja opettamistaitojen kehittämiseen lääkärin opintoihin ja uran varrelle.

Hän itse on aloittanut yleislääketieteen erityiskoulutusvaiheen, mutta ei varsinaista erikoistumista. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella.

Yliopistosairaalat pärjäsivät huonoiten

Sektoritarkastelussa terveyskeskukset tulivat toiseksi keskussairaalasektorin jälkeen. Huonoiten pärjäsivät yliopistosairaalat.

Avointen vastausten perusteella moni kokee yliopistosairaaloiden suhtautuvan erikoistuviin lääkäreihin työvoimaresurssina, jolloin koulutukseen ei panosteta.

Alueellisessa ryhmittelyssä Oulun erityisvastuualueella sijaitsevat yksiköt saivat parhaat arviot. Huonoiten pärjäsivät HUS:n erityisvastuualueen yksiköt. Ryhmittelyssä ovat mukana kunkin alueen kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt, joista oli vastattu kyselyyn.

NLY jatkaa tulosten tarkastelua ja julkistaa lisää havaintoja myöhemmin. Yksikkökohtaiset tulokset kerrotaan, jos vastaajia on vähintään viisi.

NLY teki kyselyn nyt toista kertaa ja tänä vuonna yhteistyössä Lääkäriliiton tutkimusosaston kanssa. Toista vuotta peräkkäin viiteen tähteen ylsivät Kaarinan, Rovaniemen ja Siilinjärven terveyskeskukset.

Näin kysely tehtiin

› Kysely lähetettiin sähköpostissa lääkäreille, joiden lisensiaatiksi valmistumisesta oli korkeintaan kymmenen vuotta ja jotka eivät olleet suorittaneet erikoislääkärin tutkintoa. Lisäksi avointa kyselylinkkiä levitettiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kysely oli auki 29.10.–26.11.

Lue myös

› Koulutuspaikat saivat 1–5 tähteä NPS-luvun (net promoter score) perusteella. Vastaajilta kysyttiin asteikolla 1–10, suosittelisivatko he kyseistä koulutuspaikkaa ystävälle tai kollegalle. NPS lasketaan vähentämällä vahvojen suositusten (9 ja 10) prosenttiosuudesta huonojen arvosanojen (1–6) prosenttiosuus.

› Selvityksen kärkeen yltäneiden JIK-Kuntayhtymän (Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi ja Jurva) sekä Helsingin Malmin terveysaseman NPS-luvut olivat täydet sata.

Huonoa ei haluta leimata

Jotkut erikoistuvat lääkärit eivät vastanneet kyselyyn, koska eivät halunneet mustamaalata työpaikkaansa huonoista kokemuksista huolimatta. Tämän Sara Mäkelä on saanut kuulla keskusteluissa joidenkin nuorten lääkärien kanssa.

Osa pelkäsi, että huono arvio leimaa yksikön eikä sinne hakeuduta töihin.

– Ihmiset ovat yllättävän lojaaleja työpaikoilleen, Mäkelä sanoo.

Hänen mielestään kysely voi kuitenkin antaa kimmokkeen kehittää yksikön toimintaa.

– Tämä on työkalu sekä työpaikoille että erikoistuville.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030