1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Keuhkolääkäreille riittäisi kysyntää
Ajan­kohtai­sta 19/2020 vsk 75 s. 1106 - 1108

Keuhkolääkäreille riittäisi kysyntää

Uudet arviot erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta ovat valmistuneet. Liian vähän erikoistuvia on esimerkiksi psykiatriassa, laboratoriolääketieteessä, keuhkosairauksissa ja fysiatriassa.

Keuhkolääkäreille riittäisi kysyntää Kuva 1 / 2 Kuva: Haapalahti Petri
   

Erikoislääkärikoulutuksen määrää pitäisi lisätä. Näin toteaa apulaisylilääkäri, koulutuskoordinaattori Johanna Rellman TAYS:sta ja Tampereen yliopistosta. Hän on tehnyt vuodesta 2012 arvioita erikoislääkärikoulutuksen tulevaisuuden tarpeesta. Uusin, yliopistojen toimeksiannosta tehty arvio ja ehdotus opinto-oikeuden hakupaikkojen määrästä on juuri valmistumassa.

Tällä hetkellä erikoislääkäreitä valmistuu noin 580 vuosittain. Vuoteen 2035 mennessä olisi tarpeen lisätä määrää noin 700:aan.

”Itä- ja Pohjois-­Suomessa pitäisi ­kouluttaa vähän yli oman tarpeen.”

Johanna Rellman

– Nykyinen määrä ei korvaa monilla aloilla edes eläköitymistä.

Vielä suurempi ongelma on se, että erikoislääkäreitä valmistuu yhä väärille aloille. Joillain erikoisaloilla on ylitarjontaa, kun toisille ei riitä tarpeeksi hakijoita.

Opinto-oikeuden hakumenettely on ollut voimassa vuoden. Vielä ei tiedetä, mihin tulevat suuntautumaan ne hakijat, jotka eivät nyt pääse ensisijaisesti haluamilleen erikoistumisaloille.

Rellmanin mukaan vaikuttaa siltä, että tarvitaan voimakkaampia ohjaustapoja, jotta nuoret lääkärit saadaan hakeutumaan tasaisesti ja tarpeen mukaan eri erikoisaloille.

Mahdollisia keinoja on monia. Yksi on informaatio-ohjaus, jota voisi lisätä. Osa erikoistuvien vakansseista voitaisiin koota pooliin, josta niitä ohjattaisiin aloille koulutustarpeen mukaan.

– Toivoisin myös, että sosiaali- ja terveysministeriön koordinaatiojaosto miettisi rahoituskeinoja, esimerkiksi koulutus-evon suuntaamista.

Rellmanin mukaan myös alueellisia painotuksia olisi syytä tehdä.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa pitäisi kouluttaa vähän yli oman tarpeen, sillä osa lääkäreistä siirtyy sieltä etelään.

Psykiatreja ja fysiatreja tarvittaisiin enemmän

Liian vähän erikoistuvia on esimerkiksi psykiatrian aloilla, laboratoriolääketieteessä, keuhkosairauksissa ja fysiatriassa.

– Fysiatrian ammattikunnassa on paljon iäkkäitä lääkäreitä. Kun lisäksi tules-vaivojen hoidossa suositaan yhä enemmän konservatiivisia hoitoja, koulutusmäärä pitäisi tuplata.

Rellmanin yllätykseksi myös neurologiassa on ollut vähän hakijoita. Ala mielletään raskaaksi ja päivitysvaltaiseksi.

Ylhäältä tulevien ohjauskeinojen lisäksi erikoisaloille hakeutumiseen voivat vaikuttaa erikoisalat itse.

– Psykiatriassa imagon parantamiseksi on tehty töitä, ja se näkyy jo hakijoiden määrässä.

Keinoina on ollut esimerkiksi kesäkandien tuen parantaminen ja erilaisten kesäkoulujen järjestäminen.

Myös yksittäinen lääkäri voi vaikuttaa. Innostavalla opettajalla tai avuliaalla seniorilla voi olla suuri merkitys erikoisalavalintoihin.

Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede sopii tutkijaluonteelle

Lääkärilehti pyysi kahta kokenutta lääkäriä kertomaan, miksi juuri heidän edustamilleen erikoisaloille kannattaisi lähteä.

– Alun perin tähtäsin kardiologiksi, kertoo kliinisen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistunut Petri Haapalahti.

Koska kardiologiaan ei ollut paljon paikkoja, Haapalahti päätti vahvistaa osaamistaan hankkimalla pohjatietoja kliinisestä fysiologiasta.

– Pääsin apulaislääkäriksi, ja jäin sille tielleni, enkä ole katunut.

Haapalahti kokee saavansa omalla erikoisalallaan poimia helmet kardiologiasta ilman huonoja puolia, kuten päivystysvelvoitetta. Ala sopii hyvin lääkärille, joka on teknis-matemaattisesti suuntautunut ja pitää tutkimustyöstä.

– Käytämme uusinta teknologiaa. Alalla pääsee jatkuvasti osallistumaan kehittämishankkeisiin.

Haapalahti toimii HUS Diagnostiikkakeskuksen fysiologian, genetiikan ja preanalytiikan toimialajohtajana. Hän on myös erikoisalayhdistyksen puheenjohtaja.

Potilaskontakteja on vähän

Kliinisessä fysiologiassa ja isotooppilääketieteessä potilaskontakteja on vähän. Jos kokee potilas-lääkärisuhteen olevan lääkäri-identiteettinsä ytimessä, alalle ei kenties kannata erikoistua.

Vaikka Haapalahden mukaan ei aivan pidä paikkaansa sekään, ettei potilaita koskaan näkisi.

– Esimerkiksi rasituskokeissa ja sydäntutkimuksissa olemme potilaan seurassa, vaikkakaan emme hoitovastuussa. Siinä tilanteessa voi keskustella potilaan kanssa vapaamuotoisesti ja esimerkiksi antaa terveysvalistusta.

Haapalahti epäilee, että ala on vähän tunnettu. Hänkään ei nuorena lääkärinä tiennyt moisen erikoisalan olevan olemassakaan.

Tilanne on tosin muuttunut viime vuosina jonkin verran.

– Nuoria lääkäreitä on alkanut hakeutua nimenomaan tälle erikoisalalle.

Haapalahdella on tuntuma, että diagnostisten alojen profiili on noussut.

– Eivät kaikki halua sankarilääkäreiksi, eikä kaikille sovi päivystäminen.

Lue myös

Uudet hoitomenetelmät ovat muuttaneet keuhkolääkärin työn luonnetta

Keuhkosairauksien erikoisalalla oli pitkään sellainen maine, ettei hyviä hoitomenetelmiä oikein ole, toteaa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen.

– Käsitys sanatoriomeningistä istuu syvässä.

Hoidot ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina huimasti. Moneen harvinaiseenkin keuhkosairauteen on kehitetty uusia hoitoja. Ala on myös muuttunut enemmän akuuttiin suuntaan.

Kilpeläinen toimii TYKS:ssä keuhkosairauksien osastonylilääkärinä. Hän on myös erikoisalayhdistyksen puheenjohtaja. Miksi nuoren lääkärin kannattaisi erikoistua keuhkolääkäriksi?

– Parasta on monipuolisuus. Työhön kuuluu esimerkiksi vaikean astman ja keuhkofibroosin erikoishoitoja, toimenpiteitä sekä hengitysvajauksien ja keuhkosyövän hoitoa.

Potilaat voivat olla kaikenikäisiä. Alaan liittyy myös paljon yhteistyötä muiden erikoisalojen kanssa. Keuhkolääkäri voi yliopistosairaalassa erikoistua varsin pitkälle.

Erikoisala on panostanut viime vuosina koulutukseen. Jokainen yliopistosairaala järjestää vuorollaan erikoistuville koulutusta niissä hoidon osa-alueissa, joissa kyseinen sairaala on erityisen hyvä.

– Erikoistuneetkin haluaisivat mukaan, mutta toistaiseksi koulutus on rajattu vain erikoistuville.

Korona-aikaan keuhkolääkärien taidot ovat nousseet arvoonsa.

– Olemme kouluttaneet muidenkin osastojen lääkäreitä hengitysvajauksen hoitoon. Kaikkia potilaita kun ei voi siirtää keuhko-osastolle.

KORJAUS 12.5.2020: Muutettu keuhkotaudit keuhkosairauksiksi.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Fimea julkaisi arvion remdesiviiristä

Remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla, lisähappea tarvitsevilla potilailla.

Ajassa
Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Ajassa
Huoltovarmuuskeskus hankkii lisää suojavarusteita

Koronavirustartuntojen määrän kasvuun valmistaudutaan nyt monin tavoin.

Ajassa
Koronatestikapasiteettia nostetaan huomattavasti

Koronavilkun käyttöönotto lisää testaustarvetta, sanoi kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa.

Ajassa
PALKO julkaisi suosituksia

Kesällä julkaistiin seitsemän uutta suositusta julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvista palveluista.