Laadun varmistamisen ja kontrolloinnin vaikeus on kuntien mielestä yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen ostamisen suurin ongelma, ilmeni Tampereen yliopiston liiketaloudellisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimuksesta.

– Kysymys on ennen kaikkea toimintatavan muutoksesta. Kunnissa on totuttu tuottamaan itse valtaosa palveluista. Niissä ei ole kehittynyt verkostojohtamisen osaamista, joka vaatii hieman erityyppistä valvontaa. Useissa kunnissa ei ole vielä niin paljon yksityistä palvelutarjontaa, että sitä voitaisiin pitää merkittävänä resurssina sosiaali- ja terveystoimelle, toteaa tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopiston liiketaloudellisesta tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.

Yksityiset terveyspalvelut ovat lisääntyneet, joskaan kasvu ei ole ollut yhtä merkittävää kuin sosiaalialalla. Terveyspalvelujen henkilöstöstä 17 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2000, kun taas vuonna 1995 vastaava luku oli 15 prosenttia. Todennäköisesti terveyspalveluyritysten koko kasvaa tulevaisuudessa, koska suuret yksiköt ovat usein pieniä paremmassa asemassa silloin, kun kunnat kilpailuttavat hankintojaan. Myös kansainvälinen kilpailu lisääntynee Suomessa. Tutkimuksen mukaan yksityisten terveyspalvelujen tuottajat uskovat vahvasti toimialansa kasvuun tuonnempana.

Larjovuori mainitsee, että yrittäjät toivovat kuntien kehittävän osto- ja kilpailuttamisosaamistaan.

– Tarjouspyyntöjen ja arviointiperusteiden selkeyteen tulisi kiinnittää huomiota. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat odottavat kunnilta parempaa yritystoiminnan tuntemusta ja tiiviimpää yhteydenpitoa yritysten kanssa. Yhteistyö toimii yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta paremmin suuremmissa kaupungeissa, joissa päättäjille on kehittynyt enemmän kokemusta palvelujen ostamisesta ja yksityisen palvelutarjonnan erityispiirteistä.

Yksityiset palveluntuottajat toivovat myös kilpailun rajoitusten ja vääristymien poistoa sekä pitkäjänteisyyttä sopimusten teossa.

Tampereen ympäryskunnilla on tilaajarengas, jossa kunnat hankkivat yhdessä palveluja ja kehittävät osto-osaamistaan. Tämä on järkevää Larjovuoren mielestä, koska erityisesti kilpailuttaminen on erittäin haasteellista. Tampereen seutukunnan kunnat ovat valmiita hyödyntämään vastedes entistä enemmän yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Sosiaali- ja terveyspalveluyritykset ovat pieniä. Kunnat toivovat, että yritykset verkostoituisivat yhä enemmän, sillä palveluntarjoajaklustereilla on paremmat resurssit vastata kuntien kysyntään.

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat valmiita kehittämään omaa toimintaansa kuntien tarpeiden mukaisesti. Yrityksissä on ryhdytty kehittämään järjestelmällisesti muun muassa palvelujen laatua, laadunhallintaa ja liiketoimintaosaamista.

Ulla Toikkanen