Kanadalaistutkimus ei löytänyt eroa päiväaikaisen työn laadussa edellisyönä valvoneen ja yönsä nukkuneen kirurgin välillä.

Valvomisen vaikutusta lääkärin työhön on tutkittu todellisissa oloissa vähän. Kokeellisissa testeissä ihmisen reagointinopeuden ja loogisen ongelmanratkaisukyvyn on havaittu heikkenevän 24 tunnin valvomisen jälkeen.

Voiko kirurgia siis päästää leikkamaan valvotun päivystysyön jälkeen? Tätä kysyttiin professori Christopher Vindenin ryhmän tutkimuksessa, joka tehtiin Kanadan Ontariossa. Tutkimus on julkaistu uusimmassa Journal of the American Medical Association -lehdessä.

Mukaan otettiin 102 sairaalan tilastot vuosina 2004–2011, joista etsittiin 331 kirurgin tekemät sappirakon poistot. Palkkiotietojen perusteella pystyttiin erottelemaan toimenpiteet, joissa leikkaavana kirurgi oli lääkäri, joka oli hoitanut päivystysleikkauksen myös edellisenä yönä.

2 088 potilaan oli operoinut edellisenä yönä leikannut lääkäri. 8 312 potilasta oli leikannut kirurgi, jonka yön toimista ei ollut tietoa. Heidän pääteltiin nukkuneen yönsä.

Ensisijaisiksi päätetapahtumiksi listattiin laparoskopisena alkaneen sappirakon poiston muuttaminen avoleikkaukseksi. Toissijaisia päätetapahtumia olivat sappitiehyeiden tai verisuoniston vakavat rikkoutumiset tai potilaan kuolema.

Lääkäreitä kannustetaan itsearviointiin

Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa yöllä valvoneiden ja yönsä nukkuneiden kirurgien välillä. Leikkaustapa muuttui 2,2 prosentissa toimenpiteistä valvoneen lääkärin ja 1,9 prosentissa leikkauksista yönsä nukkuneen lääkärin suorittamana. Sappitiehyeiden vammojen määrä oli samanlainen (0,7 % vs 0,9 %), samoin kuolemantapausten osuus (alle 0,2 % vs 0,1 %).

JAMA:n editoriaalissa arvioidaankin, että aiemmat tutkimukset lääkärin valvomisen vaikutuksista potilasturvallisuuteen on aikaisemmissa tutkimuksissa saatu osittain harhaanjohtavaa näyttöä. Tutkimukset ovat olleet joko otannaltaan liian pieniä tai keskenään on vertailtu erilaisen kokemustason omaavia kirurgeja.

– Väsymyksen vaikutusta on tutkittu monotonisissa tehtävissä, joissa ei vaadita erityistä tarkkaavaisuutta. Eiväthän lentäjätkään nukahda nousun tai laskun aikana tai trukkikuskit lastia kootessaan tai purkaessaan. Kirurgin työ vaatii tarkkaavaisuutta ja keskittymistä koko suorituksen ajan, joten väsymys painuu taka-alalle, toteavat Michael J. Zinner ja Leslie Ann Fresichlag pääkirjoituksessaan.

Heidän mielestään ei olisikaan aiheellista laatia tarkkoja aikarajoja valvomiselle ja työlle, vaan kuunnella enemmän lääkäreitä itseään. Lääkäreitä pitäisikin harjaannuttaa arvioimaan omaa väsymystään ja itse huomaamaan, jos väsymys haittaa työtä.

Uusi Lääkärisopimus tarttuu asiaan

– Tuo itsearviointi ja siihen harjaantuminen on erittäin kannatettava ajatus. Lääkärin on hyvä tunnistaa rajansa, jotta jaksaa töissä paitsi tänään, myös tulevaisuudessa, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Työyhteisöissä pitäisikin sallia oman väsymyksen tunnustaminen. Koska tämä ei välttämättä ole itsestäänselvyys, tarvitaan myös lainsäädäntöä, joka rajoittaa ihmisten työaikaa.

– Työaikalain 13–17 tunnin maksimityövuoro ei koske lääkäreitä, vaan meillä sallitaan jopa yli 24 tunnin päivystykset. Niitä kuitenkin entistä useampi päivystävä lääkäri pitää ongelmana. Viime vuoden työmarkkinakyselyssä jo noin 70 prosenttia vastaajista koki ne liian pitkinä, Pärnänen huomauttaa.

Uudessa, vuonna 2015 voimaan astuvassa Lääkärisopimuksessa päivystyksen korvausjärjestelmää onkin jo muokattu siihen suuntaan, etteivät korvaukset ainakaan suosisi ylipitkiä päivystysjaksoja.

– JAMA:ssa julkaistu tutkimus tuo tärkeää tietoa lääkärin työstä ja jaksamisesta, mutta sillä on rajoituksensa, koska se ei kerro lääkärin väsymyksen tasosta. Päivystyksessä leikkauksen tehnyt lääkäri on voinut nukkuakin jaksaakseen taas elektiiviset toimenpiteet seuraavana päivänä. Päivystystyön luonteeseen kuuluu ennalta-arvaamattomuus, joten pelkillä lain määräyksillä päivystys- ja lepoaikoja on vaikeaa säädellä. Siksi myös lääkärin omaa arviota tarvitaan, Heikki Pärnänen toteaa.

Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia