Kirurginen toiminta tehostunut

Kirurgisten yksiköiden toiminta on tehostunut ja jonot leikkauksiin lyhentyneet, ilmenee Suomen Kirurgit -alaosaston vastikään valmistuneesta selvityksestä. Päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen toimintamallin sekä uuden teknologian ansiosta useimmat yksiköt ovat lisänneet toimintaansa ilman lisäresursseja. Jatkossa pelkkä toiminnan tehostaminen ilman taloudellisia panoksia ei kuitenkaan enää onnistu, todettiin kirurgiylilääkärien vuotuisilla neuvottelupäivillä 18.-19.3.

Leikkausjonon kasvu pysähtyi 90-luvun alussa ja nyt jono lyhenee selvästi edelleen. Jonossa on kuitenkin tuoreen selvityksen mukaan 57 300 potilasta. Leikkaushoidon odotusajat tavallisissa taudeissa ovat noin 4-9 kuukautta. Leikkausten tarpeen arvioidaan kasvavan lähimmän vuosikymmenen aikana.

Suomessa tehtiin 1993 yhteensä 236 000 kirurgian alan leikkausta. Lyhytjälkihoitoisten ja päiväkirurgisten leikkausten määrä oli viime vuonna 75 000, joka on 32 % kaikista kirurgisista leikkauksista. Osuus vastaa vuonna 1990 asetettua kansallista tavoitetta.

Kirurgiylilääkärit näkevät alallaan kaksi vakavaa uhkaa: kirurgityöttömyyden ja teknologian kehityksen pysähtymisen. Kirurgiksi koulutettavien määrää vaaditaan supistettavaksi ja koulutuksen uudistamista siten, että se johtaisi yleiskirurgian sijasta kirurgian eri erikoisalojen pätevyyteen kuten EU-maissa.

Talouslaman aikana yleinen mielenkiinto on suuntautunut pääasiassa säästöjen aikaansaamiseen. Lääketieteen ja leikkausteknologian kehitys vaatii kuitenkin jatkuvaa koulutusta ja sijoittamista tulevaisuuteen. Kirurgiylilääkäreiden mielestä sairaala, joka ei investoi kehitystoimintaan, ei voi palvella hyvin potilaitaan. Sen seurauksena kasautuvat myös laatuongelmat ja talousvaikeudet.

Marit Henriksson