Migreeni on yleisempää aivoinfarktin saaneilla kaulavaltimon dissektoitumaa sairastavilla potilailla kuin muusta syystä aivoinfarktin saaneilla verrokkihenkilöillä.

Terveisiin verrokkihenkilöihin nähden dissektoitumapotilailla oli harvemmin kohonneita kolesteroliarvoja ja ylipainoa, mutta useammin korkea verenpaine. Kohonnut verenpaine saattaakin olla kaulavaltimodissektoituman riskitekijä. Näin toteaa MD Tiina Metso väitöskirjassaan.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä oli kaulavaltimodissektoitumaa sairastavilla potilailla vähemmän kuin aivoinfarktin muusta syystä sairastaneilla verrokkihenkilöillä Cervical artery dissection and ischemic stroke patients -aineiston mukaan (CADISP-aineisto).

Kaula- ja aivovaltimon dissektoituma on yleisimpiä aivoinfarktin aiheuttajia nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla. Taudin patofysiologia tunnetaan puutteellisesti. Potilailla ajatellaan olevan altistava valtimoseinämän sidekudoksen rakenteellinen heikkous, mahdollisesti geneettisistä syistä. Heikko seinämä on alttiimpi repeämälle, jonka laukaisee jokin tilapäinen tekijä kuten akuutti tulehdustauti, vähäpätöinen vamma tai migreeni.

Väitöskirjan kaksi ensimmäistä osatyötä perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosien 1994–2008 välisenä aikana hoidetuista, kaula- ja aivovaltimodissektoitumaa sairastavista potilaista kerättyyn rekisteriin.

Ensimmäisessä osatyössä oli mukana 103 kallonsisäisen dissektoituman sairastanutta potilasta. Nämä dissektoitumat jakaantuivat kahteen eri ryhmään. Yhdessä ryhmässä oli ei-aneurysmaattiset, kallonsisäiset dissektoitumat, jotka eivät johtaneet lukinkalvonalaiseen vuotoon, joiden ennuste oli hyvä ja joiden hoidossa verenohennuslääkkeet olivat turvallisia. Toiseen ryhmään kuuluivat lukinkalvonalaiseen vuotoon johtaneet dissektoitumat, joilla oli huono ennuste.

Toisessa osatyössä käsiteltiin kaula- ja aivovaltimodissektoitumapotilaiden taudinkuvaa, ennustetekijöitä ja riskitekijöitä 301 suomalaisen potilaan aineistossa. Enemmistö potilaista oli miehiä, ja dissektoitumapotilailla tupakointi ja migreeni, erityisesti aurallinen migreeni, olivat yleisiä. Vakava aivoinfarkti ja viimeaikaiset tulehdustaudit liittyivät huonompaan ennusteeseen.

Kolme muuta osatyötä ovat osa CADISP-projektia. Tämän kansainvälisen kaulavaltimon dissektoitumien tutkimukseen keskittyvän hankkeen tavoitteina on selvittää taudin geneettisiä ja muita riskitekijöitä, sen hoitoa ja ennustetekijöitä. CADISP-hankkeen kliiniseen osaan osallistui 8 maasta 18 keskuksesta 983 kaulavaltimon dissektoitumaa sairastavaa potilasta, 658 aivoinfarktiverrokkipotilasta, joilla infarkti johtui muusta syystä kuin dissektoitumasta, ja 1 170 tervettä henkilöä.

Viidennessä osatyössä todettiin migreenin olevan yleisempää aivoinfarktin saaneilla kaulavaltimon dissektoitumaa sairastavilla potilailla kuin muusta syystä aivoinfarktin saaneilla verrokkihenkilöillä. Migreeniä sairastavat kaulavaltimodissektoitumapotilaat eivät eronneet migreeniä sairastamattomista aivoinfarktien yleisyyden, dissektoituneen valtimon, taudinkuvan tai ennusteen suhteen.

MD Tiina Metson väitöskirja Kaula- ja aivovaltimodissektoitumien riskitekijät ja taudinkuva (Cervicocerebral Artery Dissections – Risk Factors and Clinical Features) tarkastetaan 4.1.2013 Helsingin yliopistossa.

Kuva: Panthermedia