Päihde- ja mielenterveysongelmat kietoutuvat usein tiukasti yhteen, mutta niiden hoito on hajallaan. Hämeenlinnassa siirrytään vähä vähältä tällaisten potilaiden integroituun hoitoon.

Hoidon perusajatuksena on koota yksittäistä päihde- ja mielenterveysongelmaista potilasta varten moniammatillinen tiimi, joka suunnittelee ja järjestää hoidon. Hoitoneuvotteluissa päätetään, mitkä hoidot kenenkin vastuulle kuuluvat, kenellä on lääkehoitovastuu tai kuka arvioi esimerkiksi työkykyisyyttä.

Integroidusta hoidosta sovitaan potilaskohtaisesti.

- Meillä tämä on toimintakäytäntö, ei organisaatiotason integraatio, kertoo apulaisylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Seija Joukanen Hämeenlinnan Terveyspalveluista.

Hämeenlinnan perusterveydenhuollossa hoitovastuu psykiatrisista potilaista on terveyskeskuslääkäreillä, joille Joukanen toimii konsulttina. Kaupungin päihdehuollosta vastaa A- klinikkasäätiö, jonka kanssa perusterveydenhuolto tekee systemaattista yhteistyötä.

- Esimerkiksi tänään neuvottelussa oli A-klinikan lääkäri, joka on psykiatri ja päihdelääkäri, sekä potilaan omalääkäri perusterveydenhuollosta, psykiatrinen sairaanhoitaja, A- klinikan työntekijä, potilas ja minä, kuvaa Seija Joukanen. Myös hänellä on päihdelääketieteen erityispätevyys.

Suurin osa potilaista on sekakäyttäjiä. Rauhoittavien lääkkeiden, opioidikipulääkkeiden ja kannabiksen käyttö on varsin yleistä.

Nuoret lääkärit avarakatseisia

Joukasen mukaan integroinnin toteuttamista on helpottanut terveyskeskuslääkäreille järjestetty bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvä koulutus. Se toi esiin paljon bentsodiatsepiinireseptiä uusivien potilaiden muuta päihdekäyttöä. Potilaat päätyvätkin integroituun hoitoon yleensä perusterveydenhuollon lääkärin kautta.

- Lisäksi psykiatrisilla sairaanhoitajillamme on paljon kokemusta päihdetyöstä. Yhteistyötä helpottaa sekin, että A-klinikka sijaitsee samassa rakennuksessa keskusta-alueen terveysasemien kanssa.

Perusterveydenhuollossa on Joukasen mukaan silti selvästi myös asennetta, että päihdeongelmat pitäisi hoitaa A-klinikassa. Nuoret lääkärit tuntuvat kuitenkin avarakatseisilta.

- Heissä en ole huomannut asenteellisuutta.

Joukanen korostaa, että integroitu hoito on Hämeenlinnassa vasta alussa. Sen tuloksia on vaikea arvioida mutta selviä etuja mallissa on.

Esimerkiksi lääkeriippuvuuteen sekä päihderiippuvuuden takaa usein paljastuvaan depressioon, sosiaaliseen fobiaan tai muihin ahdistuneisuushäiriöihin pystytään puuttumaan paremmin kuin perinteisillä hoidoilla.

Lisäksi potilas saa todennäköisemmin Kelalta myönteisen sairauslomapäätöksen, kun Kelalle menevistä todistuksista näkyy, että molempia vaivoja hoidetaan.