Yhteispäivystyksissä raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alkaa jo olla ohut ja kadonnee tulevaisuudessa kokonaan. Päivystystyön arvostus on samalla noussut lääkärien silmissä.

Moni suomalainen kaupunki on siirtynyt yhteispäivystyksiin viime vuosien aikana. Jokainen niistä on kehittänyt omanlaisensa, hieman muista poikkeavan toimintatavan.

Tuoreimpiin tulokkaisiin kuuluu Turun yhteispäivystys, jonka avaamisesta tulee huhtikuussa kuluneeksi vuosi.

- Tämä on ollut melkoista mullistusten aikaa. Aloittaessamme aivan kaikki oli uutta: tilat, välineet, potilaslähtöiset prosessit, tiimityömallit ja niin edelleen, kertoo TYKS:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius.

Hänen mukaansa totuttelemista uusiin käytäntöihin on ollut niin hoitajilla kuin lääkäreilläkin. Kulttuurien yhteentörmäyksiltä ei ole kokonaan vältytty.

- Perinteisestihän päivystykset ovat olleet vähän kuin erikoisalojen poliklinikoiden haarakonttoreita - hoitajavetoisia ja hyvin itseohjautuvia. Siirtyminen yhteen, jämäkästi johdettuun päivystykseen on ollut iso henkinen murros.

Päivi Luceniuksen mukaan myös akuuttilääketieteen erikoisalan viimevuotinen lanseeraus on nostattanut huolta vanhojen erikoisalojen asemasta.

- Mutta muistan, että ihan samanlaista keskustelua käytiin aikoinaan anestesiologian ollessa Suomessa uusi juttu. Ihmeteltiin, onko ammattiryhmälle tosiaan tarvetta. Eikä nykyään varmasti kukaan väitä, että pärjäisimme ilman.

Kiinnostaa nuoria

Vuoden varrella Turun uudet päivystyskäytännöt ovat Päivi Luceniuksen mukaan asettuneet uomiinsa. Pullonkauloja pääsee syntymään enää pahimpien liukastelukelien tai epidemioiden aikaan.

- Olemme kiinnittäneet paljon huomiota potilasvirtojen ja päivystyksen lääkärien työkierron yhteensovittamiseen. Tätä helpottaa esimerkiksi se, että liikelaitoksen omat lääkärit tekevät kolmivuorotyötä. Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen avulla olemme yrittäneet suunnitella työn ja levon vaihtelun mahdollisimman hyväksi.

Päivystystyön arvon nouseminen näkyy Luceniuksen mukaan esimerkiksi nuorten lääkärien innossa hakeutua avoimiin paikkoihin.

- Kunnatkin ovat alkaneet ymmärtää, kuinka inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä ratkaisuja päivystystyössä tehdään koko ajan.

Kehitettävää riittää silti. Jatkohoitopaikan osoittaminen potilaalle kangertelee edelleen liian usein.

- Myös puhelinneuvontaa ja potilaiden ohjautumista oikeille vastaanotoille voitaisiin yhä terävöittää, Lucenius mainitsee.

Hänen mukaansa myös potilaat ovat vähitellen huomanneet, että keskitetty yhteispäivystys pystyy yksinkertaisesti tarjoamaan laadukkaampaa hoitoa kuin pienet hajautetut yksiköt.

- On silti ihan ymmärrettävää epäillä uutta mallia, jos ihminen on aiemmin tottunut piipahtamaan lähiterveyskeskuksensa iltapäivystyksessä jopa uusimassa reseptit.

Ahtaus vaivaa Oulussa

Entä miltä näyttää arki maan vanhimmissa yhteispäivystyksissä? Yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimiva Oulun seudun yhteispäivystys oli maan ensimmäinen omassa kokoluokassaan ja aloitti vuosituhannen vaihteessa.

Ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen kertoo, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset toimivat edelleen omina yksikköinään mutta rinnakkain samoissa tiloissa ja saumattomassa yhteistyössä.

- Tiimitetty hoitohenkilökunta on ollut alusta lähtien täysin yhteistä. Lääkärit on nimetty päivystysvuoroihin jommallekummalle puolelle, mutta perusterveydenhuollon päivystäjän ei tarvitse kävellä kuin viisi metriä konsultoidakseen erikoissairaanhoidon vuorossa olevaa kollegaa, Martikainen kuvailee.

Hänen mukaansa kompaktien tilojen etuna on juuri henkilökunnan tiivis vuorovaikutus. Miinuspuolia ovat kuitenkin jatkuva ahtaus ja henkilökunnan alimitoitus vuotuiseen noin 86 000 potilaskäyntiin nähden.

- Seurantatilat ovat riittämättömät. Eristystiloja ei ole ollenkaan, mikä on iso puute varsinkin epidemia-aikaan.

Oulun yhteispäivystyksen merkittävin tulevaisuudenponnistus onkin uusien tilojen suunnittelu ja rakentaminen. Valmistumisajankohdaksi on kaavailtu vuotta 2021.

- Silloin viimeisenkin rajan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä tulisi poistua. Ihmiset tulevat meille yksinkertaisesti päivystyspotilaina yhden oven periaatteella, Martikainen sanoo.

Jo ennen uusiin tiloihin pääsemistä Oulussa on tarkoitus esimerkiksi täsmentää entisestään triage-periaatteita.

- Olemme viime vuosina onnistuneet siirtämään kevyempiä päivystyskäyntejä lääkäreiltä hoitajille. Potilaatkin ovat olleet tyytyväisiä: heille tärkeintä on saada lieviin ongelmiin apu nopeasti, ei päästä nimenomaan lääkärille.

Tehostettavaa on Matti Martikaisen mukaan myös jatkohoitoon pääsyssä.

- Vaikka me päivystyksessä onnistuisimme yhä viilaamaan omia prosessejamme, myös muun systeemin on toimittava.

Rinkeihin tunkua

Jyväskylässä vuonna 2008 aloittanut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystys on toimialueen johtajan Johanna Tuukkasen mukaan noussut lääkärien suosikiksi.

- Päivystysrinkeihin on suorastaan tunkua, eikä ostopalveluja ole tarvittu. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi työvuorojen järkeistäminen ja inhimillistäminen: 24 tunnin päivystysrupeamat alkavat olla meillä historiaa.

Erityisen nopeasti täyttyvät muutaman tunnin lyhyet iltapäivystykset perusterveydenhuollon hoitoryhmässä.

- Esimerkiksi sairaalan erikoistuvat lääkärit käyvät mielellään tekemässä näitä vuoroja tavanomaisen työpäivänsä perään, Tuukkanen kertoo.

Hänen mukaansa tieto uusien akuuttilääkärien tulosta herätti aluksi huolta siitä, onko muille enää sijaa yhteispäivystyksessä. Huoli on kuitenkin hälvennyt.

- Meillä on vuodessa yli 82 000 käyntiä, ja määrä todennäköisesti kasvaa terveyskeskusten lopettaessa omia päivystyksiään. On selvää, että tässä urakassa tarvitaan kaikkia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on kiinnitetty erityistä huomiota jatkohoitopaikkojen järjestämiseen. Lähitulevaisuutta leimaa Johanna Tuukkasen arvion mukaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aidan madaltuminen entisestään.

- Raja on jo nyt monessa asiassa varsin näkymätön. Triage-hoitaja sijoittaa tarvittaessa päivystykseen tulijan suoraan erikoissairaanhoidon puolelle ilman lähetettäkin. Samoin ambulanssissa triage tehdään jo matkalla.

Vapaamuotoinen käytäväkonsultointi on Johanna Tuukkasen mukaan ahkeraa.

- Kun tilat ovat yhteiset, toisenkin ryhmän kollegaa on helppo nykäistä hihasta ja kysäistä mielipidettä vaikka röntgenkuvasta. Tällainen yhteen hiileen puhaltaminen luo myös hyvää työilmapiiriä.

Maine parantunut

Tilat ovat tulleet käyttöikänsä päähän myös Kuopion yhteispäivystyksessä, joka avattiin maamme ensimmäisten joukossa 11 vuotta sitten. Uudet tilat valmistuvat suunnitelmien mukaan 2017.

- Nykyiset ovat käyneet auttamattoman vanhentuneiksi ja ahtaiksi, kun väestö on ikääntynyt ja vuosittainen potilasmäärä noussut jo lähes 70 000:een. Tarvitsemme kriittisesti sairaille nykyistä parempia valvontapaikkoja, ylilääkäri Harri Hyppölä kertoo.

Toisaalta pienet tilat ovat hänen mukaansa varmistaneet henkilökunnan tiiviin vuoropuhelun.

- Lääkärien ja hoitajien toimiva työnjako on yksi päivystyksemme vahvuuksista - samoin eri erikoisalojen hyvä yhteistyö. Hoitoprosessit ovat ehtineet hioutua varsin sujuviksi.

Myös päivystyksen maine maakunnan asukkaiden silmissä on Harri Hyppölän mukaan kohentunut.

- Totta kai jonotusajoista tulee toisinaan negatiivisia kommentteja. Mutta potilaat tietävät, että oikeasti kiireelliseen tarpeeseen saa apua nopeasti, Harri Hyppölä arvioi.

Helmiä

➤Päivystystyön arvostus on noussut.

➤Yhteistyö ja työnjako toimivat.

➤Työvuoroja on järkeistetty inhimillisiksi.

➤Tiivis vuoropuhelu luo hyvää työilmapiiriä.

Huolia

➤Jatkohoito kangertelee edelleen.

➤Tilat ja henkilöstömäärät eivät riitä.

➤Potilaat valittavat välimatkoja ja jonotusta.