Mikkelin seudulla voidaan säästää kymmeniä miljoonia euroja vuodessa sosiaali- ja terveyspalveluita uudelleen järjestämällä. Näin väittää kuntien ja Sitran tuore selvitys, jossa keskeisenä työkaluna on Raision kaupungin kehittämä kustannushallinnan malli.

Yhdeksän Mikkelin seudun kuntaa on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuoltonsa kustannuksia Sitran Maisema-hankkeen työkaluin. Suurimmat kustannuserot löytyivät erikoissairaanhoidosta ja hoito- ja hoivapalveluista. Toimintoja uudelleen järjestämällä Mikkeli, Pieksämäki, Ristiina, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Suomenniemi, Kangasniemi ja Puumala voisivat säästää yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.

Maisema-hankkeessa hyödynnetään Raision kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltonsa kustannushallintaan kehittelemää mallia.

- Lähdemme siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto on kokonaisuus, jonka toimintaa voidaan yhden mallin avulla suunnitella, ohjata ja seurata. Näin vältetään se, että yhden toimintayksikön säästöt kaatuvat toisen maksettaviksi, Raision sosiaali- ja terveysjohtaja

Eero Vaissi

Tuoteryhmät kannattaa miettiä tarkkaan

Raisiossa lähdettiin hakemaan uutta otetta kustannushallintaan viitisen vuotta sitten. Työhön innoitti päivähoito, jossa pulmana olivat sekä korkeat kulut että riittämättömiksi koetut resurssit.

Tarkastelua laajennettiin koko sosiaali- ja terveystoimeen, ja tulokset puhuvat puolestaan. Raision sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kulut olivat vuonna 2006 Kuntaliiton selvityksessä suurten ja keskisuurten kaupunkien alhaisimmat, 2 411 euroa asukasta kohden. Ero seuraavaksi edullisimpaan kuntaan, Imatraan, oli 150 euroa asukasta kohden, ja kalleimpaan, Kemiin, 500 euroa asukasta kohden. Palveluista on Vaissin mukaan saatu myös hyvää palautetta.

- Malliamme voi soveltaa riippumatta siitä, tuottaako palvelut kunta, kuntayhtymä vaiko joukko isäntäkuntamalliin päätyneitä kuntia. Ainoan esteen aiheuttaa kunnan koko: alle 5 000 asukkaan kunnassa mallin toteuttaminen on vaikeaa kaikkien palveluiden osalta.

Raision mallissa ensimmäinen askel on kunnan tuottamien palveluiden jakaminen tuoteryhmiksi. Toisiinsa toiminnallisesti liittyvät palvelut niputetaan saman otsikon alle riippumatta siitä, mikä kunnan organisaation osa ne tuottaa.

- Esimerkiksi aikuisten psykososiaalisia palveluita tuotetaan kunnissa useissa toimintayksiköissä ilman keskinäistä koordinaatiota. Kun palvelut listataan alekkain, havaitaan päällekkäisyydet ja toisaalta keskinäiset riippuvuudet.

- Lähestymistapa antaa mahdollisuuden tarkastella myös sitä, alentavatko avohoidon kehittämiseen annetut lisäeurot laitospalveluiden kustannuksia. Totuus on, että jollei laitoshoitoa samaan aikaan pureta, säästöjä ei synny.

Raisio jakoi palvelunsa kahteentoista ryhmään: vastaanotto-, hammashuolto-, erikoissairaanhoito-, työterveys-, kuntoutus-, hoito- ja hoiva-, perhe-, hallinto-, päivähoito-, toimeentulotuki-, vammais- ja aikuisten psykososiaalisiin palveluihin.

- Sanan perusterveydenhuolto saisi minun puolestani heittää romukoppaan. Se ei ole toimiva kustannushallinnan käsite, sillä se pitää sisällään aivan liian monia toimintoja.

Raision mallin mukaiseen palveluryhmittelyyn on päädytty noin kahdessakymmenessä kunnassa.

Vertailu tuo esiin punaisella palavat

Tuoteryhmäjaon valmistuttua kunnan edellisen vuoden tilinpäätös ja kuluvan vuoden talousarvio puretaan ja rakennetaan uuden ryhmittelyn mukaisiksi resurssi- ja tilaustaulukoiksi.

- Resurssitaulukkoihin kirjataan suunnitelma siitä, kuinka paljon palveluita tuotetaan, ja kohdennetaan niihin niiden tuottamisesta syntyvät kustannukset.

- Tilaustaulukko on tästä automaattisesti syntyvä yhteenveto, jonka avulla niin palvelun tilaajan kuin sen tuottajankin on helppo hahmottaa kokonaisuudet tuoteryhmien tasolla. Mallissa pysytään niin sanotulla suursuoritetasolla. Yhdessä taulukot palvelevat sekä talousarviona, seurantamallina että tilinpäätöksenä.

Saatuja tuoteryhmäkohtaisia kustannuksia verrataan muiden kuntien lukuihin. Tässä kuvaan astuu Sitra, jonka avulla on kerätty tietopankkia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

- Vertailu paljastaa palvelut, jotka tuotetaan kalliimmin kuin vertailukunnissa. Syyt selvitetään kunnan sisäisellä työskentelyllä, joko prosesseja eritellen tai toimintolaskennalla, jossa kello kädessä katsotaan ja kirjataan, mihin työaika kuluu. Saadut tulokset antavat mahdollisuuden tarkentaa entisestään tuoteryhmäjakoa.

Raisiossa on käytetty esimiehiä johtamiskoulutuksessa, jotta muutosjohtamisen työkaluista saataisiin hyöty irti.

- Jos osastonhoitajalla on allaan kahden miljoonan euron budjetti, on tärkeää, että hän ymmärtää olevansa johtaja, ei esimies.

Lautakunnista tuottajia

Raision mallissa kunnallinen päätöksenteko toimii tilaaja-tuottajaperiaatteella. Tilaajana on valtuusto, jolle asiat valmistelee kunnanhallitus yhdessä virkamiehistä koostuvan tilaajatiimin kanssa. Valtuusto käyttää päätöksiä tehdessään tilaustaulukkoa. Tilauksen mukaiset palvelut tuottavat lautakunnat, ja niillä työkalunaan on resurssitaulukko. Valtuusto saa talouskehityksestä raportin kolmen kuukauden välein tilaustaulukon tasoisella tarkkuudella.

- Poliitikkomme tuskin enää luopuisivat mallin läpinäkyvyydestä. "Musta tuntuu" -tyylinen asioiden eteenpäinvienti on kylläkin jäänyt historiaan, Vaissi sanoo.

Luopumisen tuska on hänen mukaansa ollut suurin lautakunnilla, joiden rooliin ei enää kuulu tilauksen sisällöstä päättäminen, vaan ainoastaan sen toteuttaminen.