– Lääkärikunnassa on perinteenä se, että pidetään toinen toistensa puolta ja siksi ammattikunta ja liitto on pysynyt vahvana. Sitä ei saa päästää purkautumaan ulkopuolelta tulevien paineiden takia, sanoo Lääkäriliiton tulevaisuustyöryhmän jäsen, 4. vuoden kandidaatti Laura Saarinen.

Lääkäriliiton hallitus asetti tulevaisuus­työryhmän vuosi sitten keväällä. Ryhmään nimettiin lääke­tieteen opiskelijoita ja nuoria erikoistuvia lääkäreitä sekä kaksi erikoislääkäriä. Tehtävänä oli pohtia Lääkäriliiton tulevaisuutta.

– Nuorten huoli kollegiaalisuuden ­vähenemisestä pysäytti. Emmekö me valmiit lääkärit osaa ottaa heitä kollegoina ja olemmeko todella välittäneet niin negatiivista kuvaa nuorille, ­tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja, naistentautien erikoislääkäri Tiina Backman sanoo.

– On syytä kysyä, onko kollegiaalisuus vain hyvien aikojen kaunis sana. Jos emme osoita arvostusta ja opeta kollegiaalisuutta nuorille, se ei synny tyhjästä. Se on soihtu, joka pitää laittaa eteenpäin.

Lääkäriliiton hallituksen asettama tulevaisuustyöryhmä toivoo, että liitto herättäisi kollegiaalisuudesta keskustelua esimerkiksi Lääkäripäivillä järjestettävässä keskustelutilaisuudessa.

– Asiasta puhutaan joka puolella, muttei kasvokkain eri-ikäisten lääkärien välillä. Asia on vähän tabu. Tarvitaan avointa keskustelua ja yhteen hiileen puhaltamista, työryhmän nuorimpiin jäseniin kuuluva 4. vuoden kandi Laura Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan kitkaa sukupolvien välille aiheuttaa muun muassa erilainen suhtautuminen työntekoon.

– Se, että nuoret lääkärit tekevät asioita eri tavalla ja arvostavat vapaa-aikaa, ei tarkoita, että työ olisi merkityksetöntä. Nuorten lääkärien perus­arvot eivät ole muuttuneet. Ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat yhteiskunnan asettamia. Varmasti vanhempikin polvi olisi hakeutunut esimerkiksi vuokrafirmojen palkkalistoille, jos niitä olisi ollut. Emme me ole valinneet tämän kolmannen sektorin mukaan tuloa.

– Lääkärikunnassa on perinteenä se, että pidetään toinen toistensa puolta ja siksi ammattikunta ja liitto on pysynyt vahvana. Sitä ei saa päästää purkautumaan ulkopuolelta tulevien paineiden takia, Saarinen sanoo.

Ruuhkavuosiin tarvitaan viihdettäkin

Tulevaisuustyöryhmä keskusteli myös ruuhkavuosia elävien lääkäreiden vähäisestä aktiivisuudesta Lääkäriliiton toiminnassa. Kun samaan aikaan pitäisi erikoistua, selvitä päivystysrumbasta, perustaa perhe ja hoitaa muita suhteita, ei aikaa ylimääräiseen toimintaan riitä mistään.

Tämän ryhmän huomioiminen vaatinee Backmanin mukaan jatkopohdintaa liitossa.

– Miten saada heidät mukaan, kun liitto ei voi kuitenkaan tarjota lääkärille lapsenvahtia tai siivoojaa järjestötoiminnan ajaksi. Työryhmä toivoo liiton kehittävän paikallisosastotoimintaa, jotta se houkuttaisi myös nuoria lääkäreitä.

– Paikallisosastotoimintaan pitäisi olla helpompi osallistua. Etenkin ruuhkavuosien aikaan nuori lääkäri kaipaa vapaamuotoisempaa ohjelmaa ja tilaisuutta tavata tuttuja, Saarinen sanoo.

Toisaalta realismia on myös se, että eurolääkäri ja erikoistuva lääkäri joutuvat muuttamaan usein, mikä heikentää sitoutumista omaan paikallisosastoon. Saarinen toivoo liiton huolehtivan tulevaisuudessa myös siitä, että erikoistuvat lääkärit saavat riittävää koulutusta. Lisäksi liiton pitäisi etsiä keinoja erikoistumisjonojen pullonkaulojen purkuun.

Heidi Mäenpää Kuvat: Laura Vesa

Lue lisää Lääkärilehdestä 8/2009