Lehti 38: Ajan­kohtai­sta 38/2020 vsk 75 s. 1898 - 1901

Kongressissa kotisohvalla

Etä-Suomen Lääketiedetapahtuma raivaa tietä virtuaalikongresseille.

Suvi Sariola
Kuvituskuva 1
Pentti Vänskä

Kun iso kongressi muutetaan virtuaaliseksi, ohjelman on oltava todella hyvä, Anne-Mari Kantanen sanoo.

Toukokuussa alkoi olla selvää, että Itä-Suomen lääketiedetapahtumaa ei koronatilanteen takia voida järjestää perinteiseen tapaan. Ensi viikolla järjestetäänkin Etä-Suomen lääketiedetapahtuma.

– Etäkongressit ovat tulleet jäädäkseen, sanoo tapahtuman järjestelytoimikuntaan kuuluva apulaisylilääkäri, LT Anne-Mari Kantanen.

Hän on vetovastuussa, koska on ollut aiemminkin mukana järjestämässä virtuaalista kongressia. Kuopio Epilepsy Symposium 2020 viime maaliskuussa toteutettiin etänä.

Kantanen osallistui kotoa myös Euroopan neurologikokoukseen, joka järjestettiin Pariisissa kokonaan etänä. Siihen osallistui 30–40 000 ihmistä.

Tulevia suuria kokouksia suunnitellaan osin virtuaalisiksi jo alun alkaen, epidemiatilanteesta riippumatta, Kantanen kertoo. Tavallisen osallistumisen rinnalla tarjotaan mahdollisuutta osallistua etänä.

– Luulen, että tämä on uusi normaali, nimenomaan tuollaisena hybridinä.

Etäkongressi vie vähemmän aikaa, kun ei tarvitse matkustaa. Sillä on merkitystä esimerkiksi pienten lasten vanhemmille. Samalla vähenevät osallistujien kustannukset, listaa Kantanen.

Virtuaalinen osallistuminen vaikuttaa hänen mukaansa myös tehokkaalta.

– Teimme kyselyn Kuopion epilepsiasymposiumiin osallistuneille erikoistujillemme. He arvioivat keskittyneensä virtuaaliluentoihin kotona luurit päässä huomattavasti paremmin kuin perinteisiin luentoihin.

Suomen suurin etälääketiedetapahtuma

Etä-Suomen lääketiedetapahtuman käytännön toteutusta koordinoi Duodecimin aluekoordinaattori Minna Huttunen.

– Tämä on suurin Suomessa etäyhteyksin järjestetty lääketieteen tapahtuma. Me olemme pioneereja, hän sanoo.

Aiemmin on hänen mukaansa järjestetty lähinnä pienempiä webinaareja eli verkkoseminaareja. Niissä lähetetään virtuaalisesti luento ja osallistujat voivat lähettää viestejä chatin avulla. Nyt lähetetään kaksipäiväinen laaja koulutuskokonaisuus kokonaan verkossa.

– Maailma on muuttunut valtavasti puolen vuoden aikana. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin hypätä kelkkaan, Huttunen sanoo.

Etäkongressilla vaikuttaa hänen mielestään olevan nyt tilausta, koska koulutuksiin ei ole päässyt tavalliseen tapaan.

– Sellainen kaiku on, että lääkärit ovat kiinnostuneita, miten tällainen kongressi toteutuu. Kaikki ovat uuden edessä.

Työpaikkapaketilla lisää sosiaalisuutta

Kun iso kongressi muutetaan virtuaaliseksi, ohjelman on oltava todella hyvä, Anne-Mari Kantanen sanoo.

– Kun ohjelma on hyvä, tapahtuma toimii, olipa se virtuaalinen tai tavallinen.

Etä-Suomen lääketiedetapahtuman ohjelma on hänen mukaansa käytännössä lähes sama kuin se olisi ollut perinteisenäkin.

Virtuaalisen tapahtuman suuri haaste on kuitenkin se, että sosiaalinen vuorovaikutus jää pois.

Kantanen huomasi sen seuratessaan Euroopan neurologikokousta kotona.

– Kysymyksiä pystyi tekemään ja vastauksia saatiin, mutta vierestä puuttui se kollega, jonka kanssa olisi voinut keskustella. Kollegoiden tapaamisella ja "ventiloinnilla" luentojen jälkeen on suuri merkitys perinteisissä koulutustapahtumissa.

Siksi Etä-Suomen tapahtumaan tarjotaan usean osallistujan niin sanottuja työpaikkapaketteja.

– Niiden ideana on, että ylilääkärit antavat osallistujille koulutuspäivän ja luentoihin osallistutaan työpaikalla. Kun tapahtuman ohjelmassa on neljä rinnakkaissessiota, työpaikalle otetaan vaikka viiden tai kymmenen lääkärin paketti. He seuraavat valitsemiaan luentoja pienissä ryhmissä eri huoneissa ja pystyvät samalla keskustelemaan luennosta.

Ylilääkäreille tehdyssä testikyselyssä työpaikkapaketteja pidettiin erittäin hyvänä ideana.

Osallistuminen on tehty helpoksi

Virtuaalitapahtumaan osallistuminen on Kantasen mukaan tehty aika yksinkertaiseksi:

– Osallistujille lähetetään sähköpostissa linkki, jota painamalla pääsee mukaan.

Ensin aukeaa "aula", ja siitä pääsee luontosaleihin ja näyttelyalueelle.

Kantanen uskoo, että etäsovelluksia osataan jo käyttää. Koronakeväänä niitä on jouduttu käyttämään kaikilla lääkärien työpaikoilla.

Helpointa osallistuminen on niille, joiden työpaikalle on hankittu työpaikkapaketti.

– Siinä ei-niin-diginatiivikin pärjää, kun joku muu hoitaa liittymisen hänen puolestaan: tulet vain töihin, istut ja kuuntelet. Paketti madaltaa osallistumiskynnystä.

Tapahtuman kaikki luennot tehdään tallenteina, jotta yhdenkään luennon pitäminen ei riipu siitä, ovatko luennoitsijan tietoliikenneyhteydet kunnossa.

Elävyyttä esityksiin tuodaan sillä, että luennoitsija voi vastata kysymyksiin live-yhteydellä luennon jälkeen.

Luentotallenteet eivät ole käytettävissä tapahtuman jälkeen, koska tallenteiden säilytys ja julkaisu vaativat sekä taloudellisia että ajallisia resursseja.

Virtuaalikokouksen suunnittelu vie aikaa

Virtuaalisen kokouksen järjestäminen vaatii vähintään yhtä paljon työtä kuin perinteisen kokouksen järjestäminen. Se myös maksaa lähes yhtä paljon, sanoo Suomen Kardiologisen Seuran puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Matti Niemelä.

Lue myös

Kardiologinen Seura on suunnitellut virtuaalista syyskokousta keväästä asti, ja eSyyskokous pidetään marraskuussa. Se siirrettiin pari kuukautta tavallista myöhemmäksi, jotta suunnitteluun ja järjestelyihin jää tarpeeksi aikaa.

– Suunnittelu on vaatinut paljon työtä, sillä mitään aiempaa mallia ei ollut olemassa. Suomessa ei ole järjestetty isoja lääketieteellisiä e-koulutuksia oikeastaan lainkaan, Niemelä kertoo.

Seuraavaksi oli löydettävä sopiva kokousalustan järjestäjä ja selvitettävä, miten järjestetään virtuaalinäyttely.

Tavoitteena autenttisuus

– Kardiologisen seuran virtuaalikokous ei ole samantyyppinen kuin esimerkiksi Zoom-kokous. Tämä on kokousalusta, johon tullaan netin kautta ikään kuin kongressiaulaan. Aulasta voi mennä näyttelytilaan ja kahteen luentosaliin, joissa on ohjelmaa.

Luennoitsijat ovat paikalla Messukeskuksessa, missä luennot videoidaan. Samalla he ovat myös "yleisönä", kuten osa seuran hallitusta.

– Yritämme tehdä tilanteesta mahdollisimman autenttisen.

Kaikki virtuaalikongressin osallistujat voivat osallistua keskusteluun chatin kautta ja chattailla keskenään, ja kokousta voi jälkeenpäin katsoa striimattuna muutaman päivän ajan.

Seuran syyskokoukseen on perinteisesti osallistunut yli 200 lääkäriä, ja budjetointi on ollut helppoa. Nyt budjetointia vaikeuttaa esimerkiksi se, että osallistujamäärää ei tiedetä.

– Virtuaalisen kongressin suunnitteleminen ei todellakaan ole ilmaista, Niemelä sanoo.

Hänen mukaansa kustannukset ovat lähes samaa tasoa kuin tavanomaisen kokouksen. Säästöä tulee lähinnä olennaisesti pienemmistä matka- ja majoituskustannuksista.

– Ajoittain on hirvittänyt, mutta nyt olen aika varma, että onnistumme.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030