Ajan­kohtai­sta

Korona-aika vaikutti myönteisesti työkykyyn, jos etätyö oli mahdollista

Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019, kertoo Työolobarometri 2020.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Panthermedia

Koronaviruspandemia ei näytä juurikaan vaikuttaneen työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn koko palkansaajatasolla, sanoo Työolobarometri 2020. Myöskään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2019.

Työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion palkansaajilla eli toisin sanoen niillä, jotka tekijät yleisimmin etätyötä. Ylemmistä toimihenkilöistä ja valtion palkansaajista niin ikään useampi arvioi henkisen työkykynsä erittäin hyväksi verrattuna vuoteen 2019.

Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä. Vastaava osuus oli 29 prosenttia vuonna 2019.

Pandemia vaikutti erityisesti ylempien toimihenkilöiden sairauspoissaoloihin

Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylempien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Tuula Haatainen toteaa tiedotteessa.

Lue myös

Syrjintä ja kiusaaminen työelämän kesto-ongelmia

Työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Ainoastaan korkeaan ikään perustuvassa syrjinnässä on tapahtunut pientä vähentymistä aikasarjan alusta lähtien. Kuten aikaisempina vuosina myös vuonna 2020 syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi oli työolobarometrissa kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisintä.

Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta, naiset selvästi useammin kuin miehet.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030