1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Korona ei vaikuta potilasvahinkolain korvausperusteisiin
Ajan­kohtai­sta

Korona ei vaikuta potilasvahinkolain korvausperusteisiin

Koronavirusepidemian aikana potilasvahinkoilmoitusten määrä on vähentynyt.

Korona ei vaikuta potilasvahinkolain korvausperusteisiin Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehtyjen potilasvahinkoilmoitusten määrä on vähentynyt koronavirusepidemian aikana. Määrän arvioidaan edelleen vähenevän, sillä toimenpiteitä ja hoitokäyntejä terveydenhuollossa on kevään aikana ollut aiempaa vähemmän.

Potilasvakuutuskeskukselle on tullut joitakin koronaepidemiaan liittyviä vahinkoilmoituksia, esimerkiksi hoitoon pääsyn viiveisiin ja toimintayksiköissä saatuihin tartuntoihin liittyen. Näiden ilmoitusten määrän arvellaan jatkossa lisääntyvän.

– Koronaepidemia ei vaikuta potilasvahinkolain korvausperusteisiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattistandardia arvioidaan epidemian aikana samaan tapaan kuin normaalistikin, kertoo johtaja Minna Plit-Turunen PVK:sta tiedotteen mukaan.

Korvauspäällikkö Elina Muukkonen muistuttaa, että kun PVK pyytää terveydenhuollon yksiköltä selvitystä, siinä kannattaa selostaa mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jos koronaepidemia on vaikuttanut ja on voinut vaikuttaa tapahtuman kulkuun tai potilasvahingon syntyyn.

– Se helpottaa asian arviointia korvauskäsittelyssä, Muukkonen sanoo.

Mitä jos leikkaus siirtyy ja potilaan terveydentila huononee sen takia?

PVK on koonnut sivuilleen kysymyksiä ja vastauksia koronavirusepidemiasta ja potilasvakuutuksesta.

Koronavirusepidemian aiheuttamista viiveistä muussa hoidossa todetaan esimerkiksi, että terveyden- ja sairaanhoidolliset resurssit vaikuttavat siihen, minkä tasoista hoitoa yhteiskunnassa voidaan antaa. Potilasvahinkona ei korvata sellaista henkilön terveydentilan huononemista, jonka hoitamatta jääminen johtuu pelkästään terveydenhuollon rajallisista voimavaroista, jos resurssienjako ja toiminta muutoin ovat olleet hyväksyttävällä tasolla ja esimerkiksi hoidon kiireellisyys on oikein arvioitu.

Lue myös

Hoivakodissa saadusta koronavirustartunnasta todetaan, että potilasvahinkona voidaan korvata ainoastaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko. Vanhustenhoidon ja kotipalveluiden pääasiallinen tarkoitus on potilaan valvonta, avustaminen, hoivaaminen ja muu tukeminen eikä sitä lähtökohtaisesti voida pitää terveyden- ja sairaanhoitona. Hoivakodissa hoivahenkilöstöltä tai toiselta potilaalta saatu koronavirustartunta ei ole aiheutunut terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä eikä se kuulu potilasvahinkolain soveltamisalan piiriin.

Jos taas on osoitettavissa, että tartunta on todennäköisesti saanut alkunsa hoivakodissa tehdyn lääketieteellisen hoitotoimenpiteen yhteydessä, tapaukseen voidaan soveltaa potilasvakuutuksen infektiopykälää, ja asia voidaan ottaa Potilasvakuutuskeskuksen arvioitavaksi.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.