Korona haastoi päivystys­vastaanotot

Miten pitää korona­epäillyt erillään muista ­potilaista päivystyksessä? Miten vähentää ­henkilökunnan ja toisten potilaiden riskiä ­tartuntaan? Tapoja on monia, paikkakunnasta riippuen.

Helsingin Laakson koronaterveysasemalla tehdään paljon töitä turvallisen asioinnin eteen. Likaisen alueen portilla ylilääkäri Kustaa Piha.

Hengitystieoireiset potilaat hoidetaan erillään muista, vaivasta riippumatta, kertoo Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.

Koronavastaanotolle jonotetaan Laakson terveys­asemalla lämmitetyssä teltassa, kertoo Timo Lukkarinen.

Helsinki on muuttanut Malmin ja Laakson terveysasemat koronaterveysasemiksi.

Kustaa Piha haki töihin koronaterveysasemalle velvollisuudentunnosta.

Helsinki ohjaa hengitystieinfektioista kärsivät vaivasta riippumatta koronaterveyskeskuksiin.

Lapin Kolarissa lääkärit ja hoitajat tekevät töitä etänä kotoa käsin, yhtä lääkäri-hoitajaparia lukuun ottamatta. Näin pyritään turvaamaan myös kiireettömien asioiden hoito.

Helsingin koronavastaanotoilla Malmin ja Laakson terveysasemilla hoidetaan koronaepäilyjen lisäksi flunssaoireista kärsivien kaikki kiireiset vaivat, myös vaikkapa murtumat tai vatsavaivat.

– Käytännössä meillä ei ole enää mahdollisuutta erottaa koronaa muista flunssista oirekuvan perusteella. Siksi ylähengitystie- ja hengitystieoireiset potilaat halutaan hoitaa erillään muista, vaivasta riippumatta, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen Helsingin kaupungilta.

Hän uskoo siihen, että koronaterveysasemilla pystytään suojelemaan henkilökuntaa ja potilaita tartunnoilta paremmin kuin muualla, kun henkilökunnalla on paremmat suojavarusteet ja siivous on tehokkaampaa.

– Olemme miettineet palvelupolkua uusiksi niin, että potilasvirta on nopeampi, eivätkä ihmiset odota auloissa pitkiä aikoja, Lukkarinen kertoo.

Koronaterveysasemilla ihmiset jonottavat palvelun ruuhkautuessa ulkona, kahden metrin turvavälein. Ulkona on tätä varten lämmitetty teltta. Tarvittaessa telttaan voidaan perustaa toinen triage.

– Meillä on koronaterveysasemilla likainen ja puhdas puoli. Potilaspuolelle ei mennä ilman asianmukaista suojavarustusta, Lukkarinen kertoo.

Koronaterveysasemien henkilökunta on valittu niin, ettei riskiryhmiin kuuluvia ole mukana.

Kolari hoitaa kiireettömätkin

Vajaan 4 000 asukkaan Kolarissa vastaanoton lääkärit ja hoitajat ovat siirtyneet etätöihin koteihinsa. Kolarissa aiotaan hoitaa kiireettömiä asioita myös korona-aikana, jotta ne eivät ruuhkautuisi epidemian jälkeiseen aikaan.

– Lääkärit ja hoitajat ovat omissa kodeissaan ja pitävät yhteyttä tietoyhteyksien ja puhelimen välityksellä toisiinsa ja potilaisiin, kertoo johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi.

Terveyskeskuksessa on paikalla kerrallaan vain yksi lääkäri-hoitajapari, joka ottaa vastaan koronaepäilyjä ja niitä potilaita, joita ei voi hoitaa etänä. Näin pyritään siihen, ettei koko hoitohenkilökunta sairastu samanaikaisesti.

Jos etulinjassa oleva sairastuu, joku kotona olevista tulee tilalle. Kolarin terveyskeskuksessa on neljä lääkäriä.

Kolarissa etähoitaminen on ollut käytössä jo aiemmin, ja siellä on todettu, että valtaosa asioista hoituu puhelimessa. Paljon selviää potilasta haastattelemalla. Etänä hoidettaviksi soveltuvat esimerkiksi selkäkipuiset, lievästi flunssaiset, jotkin olkapäävaivat ja mieliala-asiat.

Myös lieväoireiset koronapotilaat on parasta hoitaa etänä.

– Uutta on se, että nyt työtä tehdään kotoa käsin. Puhelimessa hoitamisesta on tullut paljon hyvää palautetta. Taustalla on kuitenkin koko ajan se, että jos oireet pahenevat, potilas ottaa uudelleen yhteyttä, Ylläsjärvi kertoo.

Viestintä tärkeää

OYS:ssa on yhteispäivystyksessä oma linja koronaepäilyille. Sieltä potilaat ohjataan kohorttiosastoille, joista toinen on lieväoireisille, jotka odottavat koronatestin tulosta. Lisäksi eri terveyskeskuksissa Pohjois-Pohjanmaalla on koronavastaanottoja.

– Periaate on, että koronaepäillyt eristetään toisista potilaista ja heitä hoitaa oma henkilökuntansa, kertoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

Mutta miten hallitaan oireistaan huolestuneita ihmisiä, jotka saattavat tulla päivystyksiin hallitsemattomasti ja tartuttaa muita?

– Viestintä on olennainen asia. Pitää toitottaa uudestaan ja uudestaan, että sairastakaa kotona. Kun epidemia on päällä, näytteitä ei oteta lieväoireisilta, joten heillä ei ole mitään syytä tulla sairaalaan.

Prosessit kuntoon, jotta potilasmäärästä selvitään

Kun potilasmäärät ovat vielä maltillisia, on hyvä aika valmistautua, harjoitella ja hioa prosesseja. Tätä korostaa Helsingin kaupungin Laakson koronaterveysaseman ylilääkäri Kustaa Piha.

– Valmistaudumme siihen, että potilasmäärä tulee todella merkittävästi kasvamaan. Seuraamme Italian ja Ranskan esimerkkejä, ja hiomme toimintaprosesseja sekä henkilöstön rooleja sellaisiksi, että pystymme hoitamaan merkittävästi isomman määrän potilaita.

Turvallisen asioinnin eteen tehdään paljon töitä.

– Potilailla on suu-nenäsuojus, he saavat käsidesiä, ovat etäämmällä toisistaan ja siivous on tehostettua. Ovenkahvoja desinfioidaan jatkuvasti.

Laakson koronaterveysasemalla hoidetaan kaikkia hengitystieoireista kärsiviä avoterveydenhuollon päiväpäivystyksenä. Tarvittaessa aukioloaikoja laajennetaan. Henkilökunta on koottu eri puolilta.

Terveydenhuollon erikoislääkäri Piha haki pari viikkoa sitten töihin Helsingin kaupungille. Viime ajat hän on työskennellyt hallinnon tehtävissä ja yritysmaailmassa.

– Koen velvollisuudentunnetta. Nyt täytyy jokaisen lääkärin tehdä osansa, oli aikaisempi rooli ollut mikä tahansa.