1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Korona kuritti yksityislääkäreitä
Ajan­kohtai­sta

Korona kuritti yksityislääkäreitä

Potilaat kaikkosivat vuosi sitten yksityislääkäreiden vastaanotoilta. Nyt he ovat palanneet.

Korona kuritti yksityislääkäreitä Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

Nyt näyttää jo paremmalta kuin viime keväänä.

Näin sanoo LL, yleislääkäri Jyri Aalto, joka työskentelee ammatinharjoittajana ja vastaavana lääkärinä Mehiläisen Kielotien lääkärikeskuksessa Vantaalla.

"Ainoa ero entiseen on se, että jonolistani oli aiemmin 3 viikkoa, nyt se on 2 viikkoa."

Osmo Pammo

Yksityislääkäreiden vastaanotot vähenivät rajusti vuosi sitten, kun koronaepidemia yltyi ja rajoitukset tulivat päälle.

– Aluksi niin kävi melkein kaikilla erikoisaloilla, Aalto sanoo.

Vähennys näkyi erityisesti yleislääkärien, lastenlääkärien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärien perinteisillä vastaanotoilla. Nämä ryhmät hoitavat tyypillisesti paljon infektiopotilaita.

Infektioiden määrä väheni rajoitusten vuoksi, ja lisäksi infektiopotilaat keskitettiin koronavastaanotoille.

Myös Mehiläisen Kielotien yksikkö perusti infektiopoliklinikan, ja "puhdas puoli" otti vastaan muita potilaita. Lisäksi avattiin drive in -koronatestausyksiköt.

– Niissä olin työajallisesti paljon mukana, ja hallinnollisen työn osuus kasvoi. Ohessa tein myös vastaanottotyötä.

Vastaanotoilla oli kuitenkin hiljaista.

Aikoja siirrettiin ja peruttiin

Saman huomasi neurologi Osmo Pammo, joka pitää yksityisvastaanottoa Lahden Terveystalossa sekä Järvenpään ja Keravan Aavassa.

– Viime keväänä, kun koronatilanne akutisoitui, tuli vastaanottoaikojen siirtoja ja peruutuksia. Osa potilaista oli varovaisia ja siirsi esimerkiksi määräaikaiskontrolleja tuonnemmaksi, Pammo kertoo.

Myös kollegat kertoivat töiden vähenemisestä. Erityisesti tällaisia viestejä kuului yleislääkäreiltä ja sisätautilääkäreiltä.

Kun potilaat eivät keväällä uskaltaneet tulla paikan päälle, Pammo piti jonkin verran puhelinvastaanottoja.

– Aina neurologisen potilaan arviointi ei kuitenkaan onnistu puhelimitse.

Työt vähenivät neljällä viidestä

Koronaepidemian vaikutus yksityislääkäreihin näkyy myös Lääkäriliiton tekemissä kyselyissä.

Niiden mukaan pandemia on kurittanut yksityislääkäreitä enemmän kuin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskenteleviä.

Neljä viidestä viime huhtikuun kyselyyn vastanneesta yksityislääkäreistä raportoi töiden vähentyneen.

Terveyskeskuslääkäreistä töiden vähenemisestä kertoi alle puolet, sairaalassa toimivista kaksi lääkäriä viidestä.

Tilannetta selvitettiin uudelleen syys-lokakuun taitteessa Lääkäripaneelissa, ei tosin täysin samanlaisin kysymyksin.

– Syksyllä tilanne oli kuitenkin parempi. Joukko, joka raportoi töiden vähentyneen, oli kutistunut keväästä kautta linjan, kertoo Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen.

Mutta:

– Yksityisissä toimipaikoissa työmäärän vähentymistä raportoitiin edelleen enemmän kuin muualla.

Nyt on jopa jonoa

Syksyllä kaksi yksityislääkäriä viidestä kertoi, että työt ovat vähentyneet, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa yksi kymmenestä.

Töiden vähenemistä raportoivat syksyllä esimerkiksi korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit sekä yleislääkärit.

Koronaepidemian vaikutuksista on käyty keskusteltua myös Lääkäriliiton yksityissektorijaoksessa. Tunnelmat ovat nyt paremmat kuin vuosi sitten.

– Viime syksystä alkaen tilanne on normalisoitunut. Joillakin yksityislääkäreillä on jopa jonoja vastaanotolle, Lääkäriliiton lakimies Kati Lehtonen kertoo.

Tilanne tosin vaihtelee erikoisaloittain.

Lehtonen on kuullut, että vastaanotot vähenivät keväällä olennaisesti esimerkiksi gynekologiassa, ihotaudeissa ja silmätaudeissa.

– Myös lääkäriasemilla tehtäviä leikkauksia, esimerkiksi ortopediassa, on jouduttu rajoittamaan.

Digi pelasti paljon

Moni yksityislääkäri on tehnyt pandemian aikana aiempaa enemmän etävastaanottoja. Kaikilla aloilla niistä ei kuitenkaan ole hyötyä.

Myös Jyri Aalto painottaa, että pandemia on kiihdyttänyt digimurrosta.

Kun potilaat kaikkosivat kivijalasta, Mehiläisessä laajennettiin digiklinikan toimintaa ja otettiin nopeasti käyttöön etävastaanottoja.

Niistä tulikin pelastus.

Lue myös

– Kokonaiskäyntimäärät, kun lasketaan mukaan myös etävastaanotot ja digiklinikka, ovat hieman kasvaneet viime vuodesta, Aalto kertoo.

Hän itsekin pitää nykyään puhelin- ja videovastaanottoja entistä enemmän.

Yksinkertaiset asiat hoituvat myös etänä.

– Hoidan etänä esimerkiksi joitakin pitkäaikaisia potilaitani. He voivat käydä ensin laboratoriossa esimerkiksi kolesteroli- tai verensokerikontrollissa, ja sen jälkeen haastattelen heidät puhelimitse.

Työlistat ovat täynnä

Potilaat ovat nyt palanneet myös perinteisille vastaanotoille.

Osmo Pammo kertoo, että kontrolleihin uskalletaan taas tulla. Potilaat tietävät, että lääkärikeskuksissa käsihygieniasta pidetään huoli ja kaikki käyttävät maskia tarttumisriskin minimoimiseksi.

Myös Pammolla riittää töitä tällä hetkellä hyvin.

– Joka päivä työlistat ovat olleet täynnä. Tyhjiä aikoja ei ole jäänyt. Ainoa ero entiseen on se, että jonolistani oli aiemmin 3 viikkoa, nyt se on 2 viikkoa.

Hän muistuttaa, etteivät sairaudet mihinkään häviä. Hoitovelkaa kertyy, jos tauteja ei hoideta ajoissa.

Tällä hetkellä korona näkyy Pammon vastaanotolla eniten potilaiden psyykkisessä voinnissa. Moni potilas vaikuttaa ahdistuneelta ja masentuneelta ja kärsii siitä, että elämä on niin rajoittunutta.

– Mielialaongelmat ovat korostuneet varsinkin yksin asuvilla vanhemmilla potilailla. Tämä voi herkistää erilaisille oireille.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Nuorten ongelmakäyttäytyminen vähenee, mutta ongelmat kasautuvat

Sosioekonomiset erot ongelmakäyttäytymisessä ovat kasvaneet.

Ajassa
Lasten ja nuorten psykoosilääkkeen käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä

Tytöt käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin pojat.

Ajassa
mRNA-koronarokotteita voivat jatkossa saada kaikki rokotettavat ikäryhmät

Astra Zenecan rokotteen ikäraja pysyy ennallaan, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ajassa
Joka neljännellä synnyttäjällä raskausdiabetes

Raskausdiabeteksen riskiin vaikuttavat ylipaino ja synnyttäjän ikä.

Liitossa
Monisairas tarvitsee hoidon jatkuvuutta

Välillä on ollut haastavaa luovia varsin vahvasti kirjoitettujen suositusten kanssa, kirjoittaa Johanna Salmio.

Ajassa
Ivermektiinitutkimukset koronan hoidossa ovat heikkotasoisia

Tasokkaille satunnaistetuille tutkimuksille on tarve.