1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Korona romahdutti täydennyskoulutuksen
Ajan­kohtai­sta

Korona romahdutti täydennyskoulutuksen

Koulutusten järjestäjät eivät ehtineet mukaan koronan aiheuttamaan muutokseen, sanoo tutkija Piitu Parmanne.

Korona romahdutti täydennyskoulutuksen Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Viime vuonna 23 prosenttia lääkäreistä ei osallistunut kertaakaan työpaikan ulkopuolella järjestettävään täydennyskoulutukseen, selviää Lääkäriliiton tuoreesta kyselystä. Määrä oli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2015, jolloin asiaa edellisen kerran tiedusteltiin. Tällöin 11 prosenttia ei osallistunut koulutuksiin työpaikan ulkopuolella.

– Korona on muuttanut tilannetta, eikä koulutuksia ole ollut samalla tavalla saatavilla kuin ennen, sanoo tutkija Piitu Parmanne Lääkäriliitosta.

Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että täydennyskoulutusta ei ollut riittävästi. Vuonna 2015 tätä mieltä oli yksi kolmasosa vastaajista.

Suurin syy sille, miksi koulutusta ei ollut tarpeeksi, oli se, että koulutus oli peruuntunut koronan vuoksi. Näin vastasi melkein kaksi kolmasosaa vastaajista. Aiempina vuosina suurin syy on ollut se, että työstä irtaantuminen ei ollut mahdollista.

– On selvää, että koulutusten järjestäjät eivät ole ehtineet mukaan koronan aiheuttamaan muutokseen, sanoo Parmanne.

Lääkäriliitto suosittaa, että kymmenen päivää vuodessa käytettäisiin täydennyskoulutukseen. Viime vuonna lääkäreillä oli koulutuspäiviä keskimäärin viisi.

Parmanne huomauttaa, että nyt saadut tulokset ovat karkeita. Ei ole varmaa, onko kaikki työpaikan ulkopuolinen koulutus tullut huomioitua kyselyssä, koska koulutuksen järjestäminen on muuttunut niin paljon koronan myötä. Lääkärit ovat saattaneet osallistua etänä työpaikalta, jolloin jää vastaajan tulkinnan varaan, onko kyse työpaikan ulkopuolella tapahtuvasta koulutuksesta.

Suosituksia päivitetään

Lääkäriliiton täydennyskoulutussuositus on vuodelta 2014. Finska Läkaresällskapetin, Duodecimin ja Lääkäriliiton aikanaan perustaman Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston suositus taas on vuodelta 2007. Suosituksia ollaan parhaillaan päivittämässä.

– Päivitystarvetta on, koska maailma muuttuu nopeasti, toimintaympäristö kehittyy ja lääketieteellisen tiedon määrä lisääntyy valtavasti. Myös koulutuksissa hyödynnettävät teknologiat, virtuaaliympäristöt ja erilaiset verkkokurssit lisääntyvät, kertoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.

Suositeltavaa koulutuksen määrää tuskin ollaan ainakaan vähentämässä.

– Siitä ollaan keskusteltu, miten hyvä koulutuksen mittari koulutuspäivä yleensä on. Tärkeää on pohtia, miten oppiminen tapahtuu ja miten oppimistavoitteet asetetaan ja saavutetaan.

Suositusten tuominen ajan tasalle auttaa myös sote-uudistukseen valmistautumisessa. Vielä ei tiedetä, miten koulutus ja tutkimus tullaan uusissa hyvinvointialueissa järjestämään.

Lue myös

Täydennyskoulutus on tapetilla nyt myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Jatkuvan ammatillisen kehittymisen jaosto on asetettu vuodeksi arvioimaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien lääkärien, osaamisen jatkuvan kehittymisen rakenteita, käytäntöjä ja kehittämistarpeita.

– Jaosto pohtii osittain ihan samoja kysymyksiä. On hyvä, että asia on myös meillä nyt tiiviisti esillä.

Viime vuosi oli hankala koronan vuoksi, mutta Heistaron mukaan haasteita on ollut jo aiemmin.

– Kiireisessä palvelujärjestelmässä täydennyskoulutukseen pääsy ja sen järjestyminen on ollut paikoin haastavaa.

Hän kuitenkin korostaa, että lääkärin on välttämätöntä pitää tietonsa ajan tasalla, jotta voi toimia potilaan kannalta parhaalla tavalla käyttäen uusimpia hoitomuotoja ja viimeisintä tietoa.

– Tulee huolehtia, että täydennyskoulutukseen ja jatkuvaan ammatillisteen kehittymiseen on resurssit ja edellytykset olemassa.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.