Lehti 43-44: Ajan­kohtai­sta 43-44/2020 vsk 75 s. 2258 - 2262

Korona tyhjensi luentosalit

Lääketieteen opetus Helsingissä on alkanut toipua vaikeasta keväästä.

Suvi Sariola
Kuvituskuva 1
Mikko Käkelä

Lauri Salajan mielestä ikävintä on koronasta johtuva epävarmuus. Kuinka kauan poikkeusoloja yliopistolla eletään?

Kuvituskuva 2
Jussi Helttunen

– Me elämme poikkeuksellisia aikoja, emmekä sille mitään mahda. Tästä selvitään lääke­tieteen opetuksenkin osalta ihan kunnialla, sanoo Jussi Merenmies.

Kuvituskuva 3
Adobe/AOP

Periaatteessa kaikki on muuttunut, mutta siihen on pyritty, etteivät sisältö ja tavoitteet muuttuisi, kuvaa lääketieteen opiskelua koronasyksynä Lauri Salaja, viidennen vuosikurssin opiskelija Helsingin yliopistossa.

Tilanne on parantunut keväästä. Nyt opetuksessa pyritään hybridimalliin: seminaarit ja luennot etänä, mutta pienryhmäopetus ja potilasopetus pääasiassa niin, että opiskelijat ovat läsnä. Tentit on haluttu järjestää salitentteinä, kertoo Salaja, joka on myös Lääketieteenkandidaattiseuran opintovastaava ja varapuheenjohtaja.

– Keväällä opetus oli rajusti etänä, sitä peruttiin ja potilasopetuksessa oli sairaaloiden varovaisuuden vuoksi rajoituksia. Nyt potilasopetuskin on pyritty järjestämään täysipainoisesti, ja suurin osa etäopetuksesta korvaa läsnäoloa hyvin.

On ehkä vähän totuttu tähän uuteen normaaliin, hän arvelee.

– HUS on syksyllä pitänyt opiskelijoiden puolia ja vakuuttanut meille, että potilasopetus jatkuu niin pitkään kuin vain mahdollista.

Etäopetus on Salajan mukaan kuitenkin monille opiskelijoille haastavaa. Kun on keväästä lähtien opiskellut kotona neljän seinän sisällä, kotoilu alkaa riittää. Niinpä opiskelijat kerääntyvät opiskelemaan "etänä" yhdessä muiden kanssa.

Ei paras vuosi aloittaa

Osa opiskelijoista kuitenkin kokee, että etäopetus on vaikuttanut motivaatioon ja yhteisöllisyyden tunne on heikentynyt. Varsinkin uusien opiskelijoiden on tärkeää tutustua toisiinsa, että syntyisi kurssin yhteishenki.

– Tämä ei ehkä ole kaikkein miellyttävin vuosi aloittaa opiskelua. Ykköskurssilaisten voi olla myös vaikea hahmottaa tarvittavaa työmäärää, Salaja miettii.

– Onneksi tutor-toiminta on varsin vahvaa opintojen alkuvaiheessa. Tutoreilla on ollut hyvin koppi uusista opiskelijoista.

Opetushenkilökunta on hänen mukaansa tehnyt hartiavoimin töitä.

Ikävintä Salajan mielestä on koronasta johtuva epävarmuus: Kuinka kauan poikkeusoloja yliopistolla eletään? Miten altistuminen tai tartunta vaikuttaisi omiin opintoihin, kun edessä voi olla lyhyitäkin kursseja?

– Nykyinen 10 vuorokauden karanteeni on todella pitkä aika varsinkin kliinisessä opetuksessa, esimerkiksi kuuden viikon kurssilla. Lähtökohta kuitenkin on, että korona ei viivästytä kenenkään valmistumista tai kandioikeuksien saamista.

"Tämän kanssa on nyt elettävä"

Me elämme poikkeuksellisia aikoja, emmekä sille mitään mahda. Tästä selvitään lääketieteen opetuksenkin osalta ihan kunnialla, toteaa lääketieteen koulutusohjelman johtaja, dosentti Jussi Merenmies.

Hän muistuttaa, että viime keväänä oltiin tuntemattoman edessä. Silloin tehtiin nopeita ratkaisuja, joiden tarkoitus oli varmistaa potilasturvallisuus.

– Nyt olemme oppineet paljon, ja opetusta järjestetään vaihtelevin, tilannekohtaisin rajoituksin, Merenmies sanoo.

Hänen mukaansa seminaari- ja luento-opetuksen siirtyminen etäopetukseen on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin.

– Opiskelijapalautteen perusteella etäopetus ei ole ollut erityinen ongelma, mutta kandidaattiseuran kyselyssä osa koki sen heikentäneen motivaatiota. Opiskelijoiden kokemukset uupumisesta ovat viimeaikaisten tietojen perusteella lisääntyneet, samaan aikaan kun etäopetus on lisääntynyt.

Pulaa potilaista

Keväällä suurimmat haasteet olivat potilasopetuksen järjestämisessä. Potilaiden määrä poliklinikoilla väheni tuntuvasti, kun resurssit kohdistuivat koronapotilaiden hoitoon. Lisäksi potilaat itse peruivat tavanomaisia vastaanottoaikojaan koronan takia.

– Potilasopetus saatiin keväällä kuitenkin järjestetyksi niin, että opiskelijat saattoi hyvällä omallatunnolla päästää lääkärin sijaisuuksiin, Merenmies sanoo.

Hänen mukaansa potilasopetuksessa haluttiin priorisoida neljännen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat, jotta he pääsivät kesätöihin. Niinpä potilasopetus jäi kolmannen vuoden opiskelijoilta vähemmälle, ja puutteita on paikkailtu syksyllä. Myös kirurgian ja sisätautien harjoittelujaksoja jouduttiin keväällä lyhentämään.

– Kaiken kaikkiaan pystymme tällä hetkellä järjestämään potilasopetusta suurin piirtein normaalisti. Tilannetta täytyy kuitenkin arvioida säännöllisesti.

Etätentissä kysytään toisin

Haasteita on aiheuttanut tenttien järjestäminen etänä. Keväällä niin oli pakko tehdä.

Merenmiehen mukaan siitä seurasi ongelmia niin kysymysten muotoilussa kuin opiskelijoiden motivaatiossa valmistautua tentteihin.

– Kun tentti siirretään verkkoon, kysymyksissä kannattaa korostaa erityisesti tiedon soveltamista, jotta tietoa ei voi hakea suoraan esimerkiksi Terveysportista. Tentin yksi tarkoitushan on saada kuva opiskelijan omasta osaamisesta, hän sanoo.

Syksyllä monia tenttejä on pyritty toistaiseksi pitämään "läsnä".

Perinteiseen tapaan "läsnä" järjestettiin tänä syksynä esimerkiksi kuudennen vuoden opiskelijoiden näyttötentti, OSCE-tentti.

– Varta vasten kasvokkain on järjestetty myös ensimmäisen vuosikurssin ryhmäopetukset, jotta uusilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus tutustua toisiinsa ja saada tärkeitä yhteisöllisyyden kokemuksia.

Merenmiehen mukaan koronakriisin kautta on myös ymmärretty, miten tärkeää on yliopiston ja yliopistosairaalan saumaton yhteistyö.

– Lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaalan hallinnon yhteistyö opetuksen järjestämisessä oli vähäistä. Keväällä sairaanhoitopiirit, HUS mukaan lukien, peruivat harjoittelupaikkoja, ja harjoittelua jouduttiin lyhentämään. Nyt meillä on hyvä yhteistyö HUS:n kanssa.

Syksy sujunut melko hyvin

Syksyllä opetuksesta on Merenmiehen mukaan tähän asti selvitty suhteellisen hyvin. Näkemystä tukee opiskelijoilta saatu palaute. Opettajat ovat oppineet käyttämään etäopetusmenetelmiä entistä paremmin ja lisäämään opetuksen interaktiivisuutta.

Lue myös

– Opiskelijoiden osaaminen pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin, että he voivat tuntea olonsa turvalliseksi mennessään tekemään potilastyötä, hän sanoo.

Poikkeusjärjestelyt jatkuvat ainakin vuoden loppuun.

– Todennäköistä on, että nykytilanteessa epidemian kiihtyessä epäopetus jatkuu myös kevätlukukaudella.

Koronapandemian kiihtymisvaiheen takia kontakti- ja pienryhmäopetuksessa noudatetaan turvallisuusohjeita erityisen huolellisesti. Maskien käyttö on suositeltua kaikessa lähiopetuksessa. Lääketieteellinen tiedekunta on hankkinut kertakäyttöisiä kasvomaskeja opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön.

– Sairaalassa ja terveydenhuollon yksiköissä noudatamme yksikön ohjeita, Merenmies kertoo.

Tiedekunta on tilannut opiskelijoille kangasmaskit, joiden jakelu on alkanut. Niitä suositellaan käytettävän esimerkiksi yleisissä tiloissa ja julkisessa liikenteessä.

Turussa kiellettiin potilastyö

Kevät oli todella vaikea, sanoo myös Turun Lääketieteenkandidaattiseuran puheenjohtaja Onni-Pekka Simola.

– Ohjeistukset kiristyivät koko ajan, ja opetushenkilökunta joutui aina uudestaan keksimään, miten opetus toteutetaan.

Syyskuussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kielsi kandidaateilta kahdeksi viikoksi kaiken osallistumisen potilastyöhön tiloissaan. Simolan mukaan päätös tuli niin nopeasti, ettei korvaavaa opetusta pystytty kovin paljon järjestämään.

Simola on viidennellä vuosikurssilla, jolla piti olla gynekologian opetusta. Pois jäänyttä opetusta korvataan "tehopäivillä" myöhemmin.

Opettajat ovat hänen mukaansa tehneet opetuksen muutoksia varten paljon hienoa työtä.

– Muuten meillä on järjestetty syksyllä luennot ja joitakin ryhmätöitä etänä. Potilastyöhön sairaalassa on voinut osallistua normaalisti, kun käyttää maskeja. Ohjeistus on ollut, että maskeja tai viisiirejä käytetään kaikessa opetuksessa, joka järjestetään muuten kuin etänä.

› Lue myös Opiskelu on sujunut melko hyvin koronatilanteesta huolimatta s. 2314

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030