Koronaepidemia ei näytä lisänneen työikäisten psyykkistä kuormitusta
Moni on huolissaan koronan vaikutuksista, mutta työikäisten mielenterveyshäiriöt eivät näytä yleistyneen.
Koronaepidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttää toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin, osoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimuksen alustavat tulokset.
Moni on huolissaan koronan vaikutuksista, mutta työikäisten mielenterveyshäiriöt eivät näytä yleistyneen.
Tiedot ilmenevät THL:n käynnistämästä kyselytutkimuksesta, jolla selvitetään koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Tiedot kerätään osana koronaviruksen vasta-aineita selvittävää vasta-ainetutkimusta.
Kyselyssä joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Kaksi vuotta sitten tehdyssä FinSote-tutkimuksessa osuus oli 12 prosenttia.
Eniten huolta koetaan läheisistä
Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on se, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan. Vastanneista 45 prosenttia ilmoitti olevansa melko tai hyvin paljon huolissaan tästä.
31 prosenttia oli vastaavasti huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista. Omasta tartunnasta kantoi huolta 18 prosenttia.
Terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat kantoi huolta 15 prosenttia.
Vastaajista 12 prosenttia oli huolissaan hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta.
