1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koronaepidemia vähensi infektiokäyntejä Vantaalla
Ajan­kohtai­sta 35/2020 vsk 75 s. 1661

Koronaepidemia vähensi infektiokäyntejä Vantaalla

Mielenterveyskäyntien osuus kasvoi, veren­paineen väheni.

Koronaepidemia vähensi infektiokäyntejä Vantaalla Kuva 1 / 1

Vantaan terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela yllättyi, kun hän tutki potilastietojärjestelmä Apotista, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut terveysasemien käyntisyihin.

Tilastot paljastavat, että hengitystieinfektioiden osuus lääkärikäynneistä väheni Vantaalla merkittävästi huhtikuusta toukokuuhun.

Vielä huhtikuussa reilut 15 prosenttia Vantaan terveysasemien lääkärikäynneistä kului hengitystieinfektioiden hoitoon. Toukokuussa osuus jäi alle kymmenen prosentin.

Kesäkuun osuus on vieläkin pienempi, reilut viisi prosenttia.

Vuorela pohtii ilmiön syitä. Yksi on se, että Vantaalla muutettiin palveluprosessia, kun korona lähti yleistymään. Kaupunki lisäsi nopeasti palvelukanavia ja otti käyttöön digiratkaisuja, kuten oirekyselyn.

Aina ei siis tarvittu lääkärikäyntiä. Infektiopotilaita pystyttiin hoitamaan myös hoitajavastaanotoilla ja niitä korvaavilla kontakteilla.

Prosessin muutos ei silti kokonaan selitä vähenemistä. Piia Vuorela muistuttaa, etteivät kaikki hengitystieoireet ole koronaa.

– Yksi selitys on myös se, että kun päiväkodit menivät kiinni, lapset eivät käyneet futistreeneissä, ja aikuisetkin olivat etätöissä, virukset eivät levinneet. Tulehdustautitaakka väheni hetkellisesti, kun ihmiset eivät tavanneet toisiaan, Vuorela sanoo.

Mielenterveyttä priorisoitiin

Tilastot kertovat myös, että mielenterveysperusteisten hoitajakäyntien osuus nousi Vantaalla kevään aikana. Käynnit tapahtuivat paikan päällä, puhelimessa tai videolla.

Näiden käyntien absoluuttinen määrä kuitenkin pysyi samana kuin ennenkin.

Vuorela selittää tätä sillä, että mielenterveyspalvelut pystyttiin pitämään Vantaalla ennallaan koronatilanteesta huolimatta, kun muita palveluja ajettiin alas.

Monia hoitajia siirrettiin epidemian alussa omista tehtävistään koronatöihin, kuten koronapuhelinlinjaan, lentoasemalle ja tartunnan jäljitykseen.

Lue myös

– Oli strateginen päätös, ettei mielenterveystöitä tekeviä hoitajia siirretty mihinkään, koska tällaisissa kriiseissä mielenterveysongelmat lisääntyvät. Halusimme, että Vantaan kaupunki tarjoaa psykososiaalista tukea, Vuorela kertoo.

Verenpainetauti jäi hoitamatta

Muissa kiireettömissä käynneissä tehtiin enemmän valintaa ja siirrettiin aikoja.

Tämä näkyy tilastoissakin niin, että yleisimpiin kansantauteihin liittyvät kiireettömät käyntisyyt jäivät keväällä pitkälti hoitamatta.

Esimerkiksi verenpainetaudin osuus Vantaan lääkärikäynneistä oli vielä helmikuussa 4,6 prosenttia, huhtikuussa enää 2,4.

– Verenpainetautia ei ehditty hoitaa, kun panoksia laitettiin koronaan.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.

Ajassa
Videorobotti vähentää koronapotilaita hoitavien altistumisriskiä

Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.