Koronaepidemia vähensi infektiokäyntejä Vantaalla
Mielenterveyskäyntien osuus kasvoi, verenpaineen väheni.
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela yllättyi, kun hän tutki potilastietojärjestelmä Apotista, miten koronavirusepidemia on vaikuttanut terveysasemien käyntisyihin.
Tilastot paljastavat, että hengitystieinfektioiden osuus lääkärikäynneistä väheni Vantaalla merkittävästi huhtikuusta toukokuuhun.
Vielä huhtikuussa reilut 15 prosenttia Vantaan terveysasemien lääkärikäynneistä kului hengitystieinfektioiden hoitoon. Toukokuussa osuus jäi alle kymmenen prosentin.
Kesäkuun osuus on vieläkin pienempi, reilut viisi prosenttia.
Vuorela pohtii ilmiön syitä. Yksi on se, että Vantaalla muutettiin palveluprosessia, kun korona lähti yleistymään. Kaupunki lisäsi nopeasti palvelukanavia ja otti käyttöön digiratkaisuja, kuten oirekyselyn.
Aina ei siis tarvittu lääkärikäyntiä. Infektiopotilaita pystyttiin hoitamaan myös hoitajavastaanotoilla ja niitä korvaavilla kontakteilla.
Prosessin muutos ei silti kokonaan selitä vähenemistä. Piia Vuorela muistuttaa, etteivät kaikki hengitystieoireet ole koronaa.
– Yksi selitys on myös se, että kun päiväkodit menivät kiinni, lapset eivät käyneet futistreeneissä, ja aikuisetkin olivat etätöissä, virukset eivät levinneet. Tulehdustautitaakka väheni hetkellisesti, kun ihmiset eivät tavanneet toisiaan, Vuorela sanoo.
Mielenterveyttä priorisoitiin
Tilastot kertovat myös, että mielenterveysperusteisten hoitajakäyntien osuus nousi Vantaalla kevään aikana. Käynnit tapahtuivat paikan päällä, puhelimessa tai videolla.
Näiden käyntien absoluuttinen määrä kuitenkin pysyi samana kuin ennenkin.
Vuorela selittää tätä sillä, että mielenterveyspalvelut pystyttiin pitämään Vantaalla ennallaan koronatilanteesta huolimatta, kun muita palveluja ajettiin alas.
Monia hoitajia siirrettiin epidemian alussa omista tehtävistään koronatöihin, kuten koronapuhelinlinjaan, lentoasemalle ja tartunnan jäljitykseen.
– Oli strateginen päätös, ettei mielenterveystöitä tekeviä hoitajia siirretty mihinkään, koska tällaisissa kriiseissä mielenterveysongelmat lisääntyvät. Halusimme, että Vantaan kaupunki tarjoaa psykososiaalista tukea, Vuorela kertoo.
Verenpainetauti jäi hoitamatta
Muissa kiireettömissä käynneissä tehtiin enemmän valintaa ja siirrettiin aikoja.
Tämä näkyy tilastoissakin niin, että yleisimpiin kansantauteihin liittyvät kiireettömät käyntisyyt jäivät keväällä pitkälti hoitamatta.
Esimerkiksi verenpainetaudin osuus Vantaan lääkärikäynneistä oli vielä helmikuussa 4,6 prosenttia, huhtikuussa enää 2,4.
– Verenpainetautia ei ehditty hoitaa, kun panoksia laitettiin koronaan.
