Ajan­kohtai­sta

Koronaviruksen nimi maailmalla: SARS-CoV-2

Lyhennettä käyttävät esimerkiksi Euroopan tautikeskus ECDC ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC, mutta THL ei.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Kiinan Wuhanista leviämään lähteneestä koronaviruksesta käytetään useissa kansainvälisissä lähteissä lyhennettä SARS-CoV-2.

Lyhennettä käyttävät esimerkiksi Euroopan tautikeskus ECDC ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC. Lyhenne esiintyy myös esimerkiksi New England Journal of Medicine -lehdessä ja Lancetissa.

Viruksesta käytettiin aluksi laajasti lyhennettä 2019-nCoV. ECDC:n mukaan lyhenne vaihtui 12. helmikuuta.

Viruksen nimi on tekninen

Suomessa THL ei käytä lyhennettä. Johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mielestä on parempi puhua uudesta koronaviruksesta ja taudin lyhenteestä COVID-19.

– Useampikin taho on pitänyt lyhennettä huonona valintana, koska se vie ajatuksia SARS-epidemiaan, Sane sanoo.

Lue myös

Hän kuvaa nimeä tekniseksi. Virusten nimeämisessä kiinnitetään huomiota siihen, miten ne liittyvät toisiinsa virusten sukupuussa.

Sane pitää mahdollisena, että nimeä vielä muutetaan.

Nimen antoi Kansainvälinen virusluokituskomitea, joka toimii International Union of Microbiological Societies -yhteisön alaisena.

Komitea nimeää jatkuvasti uusia viruksia, joita maailmassa löytyy.

Kirjoittajat

Minna Pihlava

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030