Kotisairaalassa potee tilanteeseen nähden tyytyväinen potilas. Vakiintuneen toiminnan peruskiveä ei ole kuitenkaan vielä muurattu lakeihin ja asetuksiin.

Potilaat ottavat mahdollisuuden kotihoitoon yleensä ilolla vastaan. Lääkäreistä kotisairaalassa on parasta se, että potilasta pääsee lähemmäksi ja hänelle voi antaa enemmän aikaa kuin sairaalassa.

Lisäksi potilaan näkeminen kotioloissa mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilannekartoituksen. Kunnon ihmisläheistä medisiinaa siis.

Lääkärin lähete tarvitaan

Kun vielä hoitajatkin pitävät itsenäisestä työstä ja hallintoväki mittaa rahansäästöä, ei ihme, että kotisairaalalle varsinkin alkuvaiheessa ladattiin suuria odotuksia.

Toiminnan vakiintuminen on kuitenkin osoittanut kotisairaalan soveltuvan parhaiten esimerkiksi suonensisäistä antibioottia vaativien infektioiden ja hankalien haavojen hoitoon, diabeteksen tasapainottamiseen, verensiirtoon, saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon.

Tärkeintä on potilaan halu tulla hoidetuksi kotonaan. Potilas tarvitsee lääkärin lähetteen sekä valmiin diagnoosin ja hoitosuunnitelman, perusteellisia tutkimuksia ei kotioloissa luonnollisesti voida tehdä. Hoitajat käyvät tekemässä hoitotoimenpiteet, lääkäri vierailee tilanteen mukaan.

Puhelinyhteys hoitajiin on ympärivuorokautinen. Kotisairaala luetaan yleensä sairaalan yhdeksi osastoksi ja tarpeen vaatiessa potilas pääsee kyseiseen sairaalaan suoraan sisään. Ainoa potilaalta vaadittava tekninen väline on toimiva puhelin.

Säästö ja teho tutkimatta

Tarkkaa tietoa suomalaisen kotisairaalan kustannustehokkuudesta ei ole, mutta toiminnan arvioidaan olevan jopa puolet edullisempaa kuin vuodeosastohoito.

Perusterveydenhuollossa kotisairaala katsotaan avohoidoksi, joten potilas maksaa hoitajan ja lääkärin käyntimaksut sen mukaan.

Tietoa siitä, kuinka kotipoteminen vaikuttaa toipumiseen, ei ole. Voisi olettaa, ettei kotiympäristö ainakaan hankaloita paranemista, jos potilas noudattaa hoitosuunnitelmaa. Kuntoutumisen on huomattu olevan nopeaa, sillä kotona riittää tekemistä.

Helsinkiläisen Laakson sairaalan osastonlääkäri Paula Poukka on yksi kotisairaalatoiminnan pioneereista. Hänen mielestään kotisairaalan kiistaton etu on joustavuus.

– Jalkaudumme myös vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Jos anemiasta kärsivä iäkäs ihminen tarvitsee puna­solutiputuksen, se hoidetaan vaivattomasti hoitokodin tutussa ympäristössä. Kotisairaalan voi hyvin muokata paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Paikkamäärissä osastonlääkäri Poukka ei näe lisäystarvetta. Sen sijaan terveydenhoitolakiin pitäisi asetuksella kirjata kotisairaalatoiminnan kulmakivet.

– Ennen vuotta 2000 kotisairaalatoimintaa ei edes mainittu asetuksissa. Tällä hetkellä kaupungit joutuvat soveltamaan asetuksia esimerkiksi sairaalakäyttöön tarkoitettujen lääkkeiden osalta. Aihe pitäisi vihdoin ottaa kunnolla käsittelyyn.

Jaana Ahlblad

Kuva: Ari Nakari

Lue juttu kokonaisuudessaan huomisesta Lääkärilehdestä.