Ajan­kohtai­sta

Kotona synnyttävien komplikaatioriski oli sairaalassa synnyttäviä pienempi

Matalan riskin kotisynnytyksissä ilmeni vähemmän synnyttäjän saamia vakavia komplikaatioita matalan riskin sairaalasynnytyksiin verrattuna, kertoo BMJ:ssä julkaistu hollantilaistutkimus.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_4158219_raskaus_ja_stetari.jpg

Alankomaissa matalan riskin kotisynnytyksissä ilmeni vähemmän synnyttäjän saamia vakavia komplikaatioita matalan riskin sairaalasynnytyksiin verrattuna.

BMJ:ssä julkaistun hollantilaistutkimuksen tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä vain uudelleensynnyttäjillä.

Alankomaissa matalan riskin synnytystä avustaa perusterveydenhuollossa toimiva kätilö synnyttäjän valinnan mukaan joko kotona tai sairaalassa. Muut synnyttäjät hoidetaan erikoissairaanhoidossa.

Matalan riskin synnyttäjiksi määritellään ne äidit, joiden raskaus on yksisikiöinen, sikiö on raivotarjonnassa ja synnytys alkaa spontaanisti raskausviikoilla 37–42. Äidillä ei saa myöskään olla lääketieteellisiä tai aiempiin synnytyksiin liittyviä riskitekijöitä, kuten sektioita.

Vakaviksi komplikaatioiksi määriteltiin tutkimuksessa synnyttäjän joutuminen teho-osastolle, kohdun repeämä, eklampsia tai verensiirtoa vaatinut laaja obstetrinen verenvuoto. Muiksi komplikaatioiksi laskettiin merkittävä synnytyksen jälkeinen verenvuoto (>1 000 ml) tai istukan käsinirrotus.

Tutkimus perustui rekisteritietoihin vuosilta 2004–2006. Mukana oli 146 752 perusterveydenhuollon piirissä ollutta matalan riskin synnyttäjää, joista 62,9 % oli suunnitellut synnyttävänsä kotona ja 37,1 % suunnitellusti sairaalassa. Tulokset vakioitiin raskausviikkojen, synnyttäjän iän, pariteetin, etnisyyden ja sosioekonomisen tilanteen suhteen.

Tulosten mukaan äidin saamien vakavien komplikaatioiden yleisyys oli uudelleensynnyttäjien kotisynnytyksissä 1 /1 000 synnytystä ja suunnitelluissa sairaalasynnytyksissä 2,3/1 000. Uudelleensynnyttäjän komplikaatioriski oli 58,3 % pienempi suunnitteluissa kotisynnytyksissä suunniteltuihin sairaalasynnytyksiin verrattuna (95 % LV 33,2 % – 87,5 %).

Ensisynnyttäjien komplikaatioiden yleisyys oli kotisynnytyksissä 2,3/1 000 ja sairaalasynnytyksissä 3,1/ 1 000.

Tutkijat huomauttavat, että tulokset voivat päteä vain niillä alueilla, joissa kätilöt ovat saaneet koulutuksen kotisynnytyksen hoitoon ja joissa on mahdollisuus kuljettaa synnyttäjä tarvittaessa nopeasti sairaalaan.

Länsimaista kotisynnytykset ovat yleisimpiä Alankomaissa, mutta sielläkin kotisynnytysten osuus on vähenemässä ja nykyään enää alle neljäsosa synnytyksistä tapahtuu kotona. Kotisynnytysten turvallisuudesta on myös käyty kovasti keskustelua.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030