1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kouluilmapiiriin voi vaikuttaa
Ajan­kohtai­sta 29/1999 vsk 54 s. 3568

Kouluilmapiiriin voi vaikuttaa

Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia kouluilmapiirin muutoksesta, kun kiusaamistapauksiin on puututtu välittömästi. Kaupungin 130 peruskoulussa suoritettiin 5-vuotinen seuranta, jonka aikana kaikki havaitut kiusaamistapaukset pyrittiin käsittelemään heti asianosaisten kanssa. Seurannan alussa kiusaamisia oli vuosittain noin 3 000, kahden vuoden kuluttua määrä oli pudonnut puoleen ja nykyään on vuosittain noin 900 kiusaamistapausta. Koko kouluilmapiiri muuttui myönteisemmäksi, kun kiusaamisen vähentämiseen kiinnitettiin huomiota.

Tiedot kävivät ilmi Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä Pisara mielenterveyttä kouluihin (From Ripples to Waves) -konferenssissa, jonka antia tullaan hyödyntämään myöhemmin syksyllä EU:n laajemmassa mielenterveyttä käsittelevässä kokouksessa Tampereella.

Suomessa koulussa työskentelevien aikuisten mahdollisuudet puuttua kiusaamistapauksiin vaihtelevat. Viime vuosina opetushenkilökunnan kannalta tilanne on huonontunut, koska luokkakokoja on monin paikoin suurennettu ja erityisopetusta on vähennetty, mutta toisaalta ongelmia helpottamaan on voitu palkata lisää koulukuraattoreita ja psykologeja. Sen sijaan koulun terveydenhuoltopalvelut ovat liukuneet suoraan alamäkeen. Koululääkäreiden ja -terveydenhoitajien tunteja kouluilla on jatkuvasti vähennetty ja heidän mahdollisuutensa osallistua kiusaamisen torjuntaan on oleellisesti heikentynyt.

Englannin kouluissa on oltava kirjallinen toimintaohjelma koulukiusaamisen varalta. Kymmenen viime vuoden aikana on saatu aikaan suuri muutos. Myös vanhemmat osallistuvat aktiivisemmin, he ovat tietoisempia ja osaavat vaatia herkemmin asioihin puuttumista.

Lue myös

Tanskassa on havaittu, että opettajat eivät aina huomaa tai halua huomata, kun oppilaan kotona on terveydellisiä ongelmia tai surua. Mikäli lapsi menettää toisen vanhempansa eikä saa suruunsa tukea, tulevat ongelmat vastaan myöhemmällä iällä, 18-20-vuotiaana. Vanhempansa menettänyt lapsi alkaa tuntea itsensä erilaiseksi ja jäävänsä luokkayhteisön ulkopuolelle. Asian hoitamatta jääminen voi johtua myös siitä, että opettajan on itse vaikea käsitellä surua ja ottaa asiaa puheeksi oppilaan kanssa. Usein ajatellaan, että perhettä ei saa häiritä yhteydenotoilla koulusta suruaikana. Kuitenkin lapsi tarvitsisi mahdollisimman paljon kaikkien säännöllisten aikuiskontaktiensa tukea. Tanskan syöpäyhdistys on valmistanut kouluihin tarkoitetun tietopaketin, joka antaa opettajille valmiuksia osallistua oppilaan tukemiseen.

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.