Ajan­kohtai­sta

Koulutusryhmien väliset terveyserot eivät ole kaventuneet

Korkeammin koulutetut ovat edelleen terveempiä kuin vähemmän koulutetut.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Panthermedia

Koulutusryhmien välisiä eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa ei ole onnistuttu kaventamaan 2000-luvulla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Erot ovat kasvaneet vapaa-ajan liikunnassa ja päivittäisessä tupakoinnissa.

Yhä useampi alimpaan koulutusryhmään kuuluva ei harrastanut liikuntaa vapaa-ajallaan. Korkeakoulutetuista yhä useampi on vähentänyt tupakointiaan. Sen sijaan alimmassa koulutusryhmässä päivittäin tupakoivien osuus ei ole merkittävästi pienentynyt.

Psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei merkitseviä eroja

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvien terveys ja toimintakyky olivat heikompia korkeammin koulutettuihin verrattuna lähes kaikkien muuttujien mukaan. Lisäksi matalammin koulutettujen elintavat olivat terveyden kannalta huonompia sekä vuoden 2000 että 2017 tutkimuksessa.

Esimerkiksi vuonna 2017 alle neljäsosa korkean koulutuksen saaneista koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Alimmassa koulutusryhmässä vastaava osuus oli yli 40 prosenttia.

Eri koulutusryhmien väliset erot olivat jyrkimmät puolen kilometrin kävelyvaikeuksissa, heikentyneessä työkyvyssä ja päivittäisessä tupakoinnissa niin naisilla kuin miehillä. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei havaittu merkitseviä eroja koulutusryhmien välillä.

Ei toivottuja muutoksia

Suomessa on jo pitkään tavoiteltu terveyserojen kaventamista, mutta toivottuja muutoksia ei ole tapahtunut.

Lue myös

– Terveyserot ovat sitkeä ongelma, jonka taustalla on monia toisiinsa kietoutuneita tekijöitä. Myös erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin tiedotteessa.

Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla.

Muutoksia eri koulutusryhmien terveyseroissa 2000 ja 2017 välillä tarkasteltiin Terveys 2000 -tutkimuksiin perustuvilla, kansallisesti edustavilla aineistoilla. Tässä tutkimuksessa aineisto rajattiin 30–69-vuotiaisiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030