Kryobiopsia tarkentaa diagnostiikkaa

Uusi näytteenottomenetelmä keuhkon kryobiopsia laajentaa keuhkokudoksen sairauksien diagnostiikan ja hoidon mahdollisuuksia.

Sen avulla pystytään määrittämään tarkka diagnoosi entistä useammalta potilaalta. Ennen pitkää myös keuhkokudoksen sairauksia koskeva tutkimustieto karttuu.

Bronkoskopian yhteydessä tehtävä kryobiopsia mahdollistaa keuhkokudosnäytteen ottamisen aiempaa laajemmalta potilasjoukolta. Aiemmin keuhkokudosnäyte on saatu vain noin 10-15 prosentilta potilaista, joilta se olisi tarvittu.

Kirurginen näytteenotto ei sovellu kaikille. Perinteisellä pihtibiopsialla taas on vaikea saada riittävän kokoisia näytteitä keuhkojen reuna-alueilta.

Kryobiopsiassa näytteenottokärki viedään keuhkojen periferiaan taipuisan keuhkotähystimen avulla. Kylmä kryokärki jäädyttää ympärillään olevan kudoksen ja koepala irrotetaan repäisemällä, kertoo dosentti, apulaisylilääkäri Minna Purokivi KYS:n keuhkoklinikasta.

Menetelmä on otettu käyttöön KYS:n keuhkoklinikassa.

- Koepalat ovat niin laadukkaita, että niistä voidaan tehdä immunohistokemiallista analytiikkaa.

Toimenpide vie puolisen tuntia

Potilas on puolisen tuntia vievän toimenpiteen ajan kevyessä anestesiassa ja intuboituna. Kun menetelmä on hallinnassa, kryobiopsia voidaan useimmiten tehdä polikliinisenä toimenpiteenä. Tämä tekee siitä kirurgista näytteenottoa edullisemman.

- Näytteenoton osuvuus on hyvä, kun näytteenottotekniikka on hyvin harjoiteltu, Purokivi kertoo.

- Aiemmin monen potilaan diagnoosi on jäänyt radiologisten löydösten, keuhkofunktiolöydösten ja tautihistorian pohjalta pääteltyjen todennäköisyyksien varaan.

Harvinaisten keuhkokudoksen sairauksien tarkka diagnostiikka on entistä tärkeämpää, kun tiettyihin tautimuotoihin on kehitetty lääkehoitoja. On tärkeä löytää ne potilaat, jotka hyötyvät uusista ja kalliista hoidoista.

- Voimme paremmin suunnitella hoitovalintoja paitsi lääkehoidon, myös keuhkonsiirron ajankohdan osalta.

Purokivi uskoo kryobiopsian lisäävän keuhkokudoksen sairauksien tuntemusta.

- Saamme enemmän kudosnäytteitä tutkimustyötä varten, ja tietämys sairauksista lisääntyy. Pitkällä aikavälillä diagnostiikka ja hoidot kehittyvät.

- Kudosnäyte kertoo, mitä elimistössä tapahtuu. Se voi olla tie sellaisten biomarkkereiden löytämiseen, joiden avulla pystymme tulevaisuudessa diagnosoimaan näitä sairauksia esimerkiksi verinäytteistä, Purokivi ennustaa.