Suomalaisten oppilaitosten kansainväliset tutkinnot kiinnostavat maailmalla. Suomeen tullaan opiskelemaan mm. Afrikan maista, Kiinasta ja Venäjältä. HYKS:n infektiotautien poliklinikassa joudutaan ajoittain pohtimaan, kuka maksaa Suomeen opiskelemaan tulleen HIV- tai tuberkuloosipotilaan hoidon?

Onko ulkomaalaisten opiskelijoiden hoitamisessa ongelmia, osastonylilääkäri Asko Järvinen HYKS:n infektiopoliklinikasta?

- Hoidoille ei löydy maksajaa, jos potilaalla ei ole Suomessa kotikuntaa eikä yksityistä sairauskuluvakuutusta. Hoidot ovat kalliita, joten harvoin niitä korvaa vakuutuskaan. Potilaalle tartuntatautien hoidon pitäisi olla maksutonta, joten kustannukset jäävät sairaalan tai potilaan oleskelukunnan kontolle.

Miten ulkomaalaisten opiskelijoiden kotikunta määräytyy, erityisasiantuntija Sinikka Huhtala Kuntaliitosta?

- Kotikuntalain mukaan ulkomaalainen opiskelija saa kotikunnan Suomesta jos hänen opiskelunsa kestää yli kaksi vuotta. Jos opiskelu kestää alle kaksi vuotta, opiskelijalla pitäisi olla jo maahan tullessaan 100 000 euron vakuutus, josta voidaan periä hoidon kustannukset. EU- ja ETA-maiden kansalaisia taas koskee EY-lainsäädäntö.

Kenen vastuulla on seurata, että opiskelijat ottavat vakuutuksen?

- Oppilaitosten pitää neuvoa ja vahtia, että vakuutusasiat ovat kunnossa. Opiskelijoiden osalta asioiden pitäisi nyt olla järjestyksessä, mutta meille tulee muutakin väkeä, joka ei tilapäisen oleskelunsa vuoksi saa kotikuntaa yhtä helposti.