Kunnat ovat tyytyväisiä mutta palveluntuottajat tyytymättömiä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön terveyspalveluissa.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveys- ja vanhuspalveluissa ei näytä nyt olevan sellaista, että se palvelisi niitä tavoitteita, joita kunnissa tavoitellaan yksityisten palvelujen ostoilla, arvioi terveystieteiden maisteri Liina-Kaisa Tynkkynen väitöstutkimuksessaan.

Palvelujen tilaajilla ja yksityisillä palveluntuottajilla on keskenään hyvin erilaiset näkemykset yhteistyön luonteesta.

Kunnat olivat yhteistyöhön melko tyytyväisiä ja pitivät sitä tiiviinä. Kunnissa palvelujen ostojen taustalla on esimerkiksi halu oppia yksityisiltä palveluntuottajilta ja kehittää siten omaa palvelutuotantoa. Palvelujen käyttäjille halutaan myös tarjota monipuolisempia palvelukokonaisuuksia.

Kunnilta kaivataan lisää tietoa

Yksityiset palveluntuottajat sen sijaan eivät olleet tyytyväisiä yhteistyöhön eivätkä pitäneet sitä tiiviinä.

– Yksityiset palveluntuottajat kokivat, etteivät saaneet kunnilta tarpeeksi tietoa, jota tarvitsivat palvelun tuottamiseen, esimerkiksi potilastietoja, Tynkkynen kertoo.

He olisivat myös kaivanneet enemmän tietoa kunnan suunnitelmista, esimerkiksi siitä, kuinka pitkäjänteistä yhteistyötä kunta suunnittelee heidän kanssaan.

Tynkkysen mukaan yksityisillä palveluntuottajilla oli paljon halua kehittää palveluja yhdessä kunnan kanssa. Palveluntuottajien mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu, koska kunnalla ei ole siihen resursseja. Kuntien näkökulmasta katsottuna taas palveluntuottajia on kymmeniä, joten palveluja on mahdotonta kehittää kaikkien kanssa.

Eroa oli myös keskinäisessä luottamuksessa.

– Palveluntuottajat kertoivat, että palvelulle sovittuun hintaan tulee jatkuvasti lisäohjeistusta, niin että he joutuvat lopulta tekemään samalla hinnalla paljon enemmän kuin oli sovittu.

Yhteistyötä myös sopimuskaudella

Tynkkysen mukaan tilannetta saattaisi helpottaa selvästi jo se, että yhteistyötä tehtäisiin myös sopimuskauden aikana. Nyt yhteistyö tuntuu rajoittuvan vain kilpailutusvaiheeseen.

– Paljon puhutaan myös yhteistyön rakenteellisista ongelmista, kuten lainsäädännön esteistä. Todellisuudessa yhteistyöhön vaikuttavat aivan mikrotason asiat, kuten luottamuksen rakentaminen, keskinäinen keskustelu ja tiedonvaihto. Yhteistyötä voidaan parantaa aika paljon vain tekemällä ihmisten välistä yhteistyötä.

Haastattelu- ja kyselyaineistoon perustuva tutkimus kattaa melko laajasti sellaiset kunnat, jotka järjestävät palvelunsa itse toimimatta osana yhteistoiminta-aluetta.

Suvi Sariola

Kuva: Panthermedia