Vuorovaikutustaidot ja tilannetaju ovat lääkärille tarpeen potilastyössä, mutta myös työyhteisön jäseninä. Sukupolvien kohdatessa kollegiaalisuus joutuu väliin koetukselle.

Ihminen on harvoin yhtä tietävä kuin juuri ammattiin valmistuttuaan.

- 1980-luvulla kesäkandina ollessani tarjosin lastenosastolla infektiokierteisen lapsen tutkimuksiin vaihtoehdoksi immunologisia määrityksiä, joista oli juuri lastentautien kurssilla keväällä kerrottu. Ne olisivat olleet tuohon aikaan hurjan kalliita, mutta tulokset olivat lupaavia. Muistan aina, miten viisaasti klinikan apulaisylilääkäri mullistavaan ehdotukseeni suhtautui, nauraa hallintoylilääkäri Maria Virkki.

- Hän kuunteli minua, sitten myönsi, ettei ollut kuullutkaan moisista määrityksistä. Mutta totesi kohta, että "mennään nyt ainakin ensin tämän meidän vanhan tutkimuskaavan mukaan", kuvailee Virkki.

Hän sanoo, että vuosia myöhemmin tilanne on huvittanut useasti, mutta samalla muistuttanut lämpimällä tavalla aidosta kollegiaalisuudesta nuorempaa kohtaan. Seniorilääkäri ei tyrmännyt eikä nauranut, ei moittinut eikä vähätellyt.

- Nuorella ja tietävällä ihmisellä on oikeasti paljon tuoretta tietoa, jota kannattaa työpaikalla kuunnella. Mutta lääkärin professiossa on kysymys niin paljon muustakin kuin vain tietämisestä. Tarvitaan oikea asennetta ja realiteettien hyväksymistä. Ennen kaikkea lääkäriltä edellytetään nöyryyttä, vuorovaikutustaitoja ja tilannetajua, Maria Virkki huomauttaa.

Hyödynnä molempien kovalevyä

Vahvojen professioiden keskuudessa ja lääketieteen kaltaisella tietovaltaisella alalla tiedon ja tietämisen merkitys korostuu. Aiemmin luultiin oppimisen ja tiedonkäsittelyn heikkenevän ikääntyessä, nyt tiedetään, että kyse on tiedon prosessoinnin eroista.

- Iäkkäämmän ihmisen "kovalevyllä" on enemmän tavaraa, joten uuden informaation kierrättäminen isomman tietomassan kautta on hitaampaa. Nuorella on pienempi tietovarasto, mutta prosessointi on nopeampaa. Nykyisin arvostetaan nopeutta, mistä seuraa se harhaluulo, että nuorempi olisi parempi tai tietävämpi, kuvaa tutkija FT Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta.

Saarenheimo neuvookin hyödyntämään nuoren tuoretta tietoa vanhemman tietäjän kokemuksen rinnalla. Tietämisen lisäksi lääkärin työssä on tarpeen myös sosiaalinen älykkyys työyhteisön ja potilaiden suuntaan.

- Ristiriitatilanteita ei koskaan kannata viedä arvovaltakysymyksiksi. Niistä on vaikeaa löytää kaikkia osapuolia kunnioittavaa ulospääsyä, Marja Saarenheimo toteaa.

Pelolla oppii huonommin

Palautteen antaminen on sukupolvien kohtaamisen kulmakiviä.

- Jos nuorelle kollegalle osoittaa tämän virheet nolaten tai huutaen, nuori alkaa pelätä. Hän varmasti kyllä opettelee asiat ja yrittää varmistaa, ettei virhe toistu, mutta oppiminen on tapahtunut pelolla, ei ilolla, muistuttaa nuori kollega, erikoistuva lääkäri Maria Rajecki.

Hän toivookin, että seniorikollega muistaisi, miten vähän erityistason tietämystä juniorilla on.

- Nuori ei voi millään osata sitä kaikkea, minkä vanhempi osaa. Sen sijaan perustiedot jokaisesta alasta ovat hyvät ja tuoreet.

Maria Rajecki vinkkaa antamaan juniorille palautetta yhteistyön eri vaiheissa. Esimerkiksi leikkauksista on hyvä tehdä nopea suullinen yhteenveto: mikä meni hyvin, huonosti, mitä pitää seuraavalla kerralla muistaa.

- Ihminen oppii paremmin, kun ei tarvitse murahduksista arvailla, toteaa Rajecki.

Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnassa istunut Rajecki kertoo, että ikäpolvien välisestä kanssakäymisestä on viime vuosina puhuttu paljon ja esimerkiksi taitavasta tuutoroinnista on järjestetty koulutusta. Epävirallisissa keskusteluissa esille nousevat samat vaikeat tilanteet ikäpolvien välillä.

Potilasta hoitava juniorilääkäri voi esimerkiksi jäädä kahden eri mieltä olevan seniorin väliin. Hienotunteisuutta ja tilannetajua todella tarvitaan. Vuokralääkäreinä toimivat nuoret lääkärit ovat myös joutuneet kohtaamaan epäasiallista kohtelua. Se on lääkäriyttä opettelevalle nuorelle kollegalle raskasta.

Maria Rajeckin mielestä parhaita keinoja rakentaa yhteenkuuluvuutta ovat yhteiset epäviralliset tauot, lounaat ja kahvihetket. Niissä puhutaan kaikesta muusta kuin työstä ja kohdataan toinen tavallisena ihmisenä. Ikäpolvien välinen kuilu on silloin rikkaus, ei riski.

Marja Saarenheimo huomauttaa, että työpaikalla saatetaan puheissa yleistää sukupolvien välisiä eroja ja kommentoida niitä jyrkästikin. Henkilökohtaisissa suhteissa eri-ikäinen kohdataan ensisijaisesti ystävänä, työkaverina tai kollegana.

- Kiinteämpi kanssakäyminen eri-ikäisten kesken voisi auttaa asettumaan toisenikäisen asemaan, kannustaa Saarenheimo.

Ensin tulee kunnioitus

- Kirurgian puolella ei voi kuin ihailla seniorikollegojen taitoja. Kun näkee, miten suvereenisti moni vanhempi kollega on ottanut haltuun esimerkiksi laparoskooppiset menetelmät, niin kunnioitus vain kasvaa. Oma oppiminen tuntuu joskus kovin hitaalta, HYKS:ssa naistentauteihin erikoistuva Maria Rajecki huokaa.

Obstetriikka on erikoisala, jossa punnitaan lääkärin reagointikyky ja toisaalta rauhallisuus.

- Eräs vanhempi kollega sanoikin, että synnytyksien hoidossa ei voi koskaan olla tarpeeksi valmistautunut. Mitä tahansa voi sattua missä vaiheessa tahansa, Maria Rajecki sanoo.

Kun työ jo itsessään pitää nuoren lääkärin varpaillaan, vanhempien kollegojen käytöksen ei pitäisi sitä tunnetta enää lisätä.

- On esimerkiksi hyvä kertoa, jos seniori aikoo seurata juniorin potilasasiakirjamerkintöjä ja muita tekemisiä tietojärjestelmästä. Se on normaalia, mutta jos se tulee yllätyksenä, voi juniori tuntea olevansa erityistarkkailun alla, toteaa Rajecki.

Lahden kaupungilta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään hallintoylilääkäriksi siirtyvä Maria Virkki seurasi Lääkäriliiton kollegiaalisuusteemavuoden keskusteluja myös esimiehen ja johtajan näkökulmasta. Miten puuttua kollega-alaisen toimintaan ja miten vastaanottaa esimiehen kritiikkiä?

- Itse pidän tärkeänä kollegiaalisuudesta keskusteltaessa avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua, jota käydään rehdissä ja vilpittömässä ilmapiirissä. On tärkeää pitää kiinni sopimuksista ja hoitaa asiat huolellisesti loppuun asti. Potilaan parhaaksi ei voi toimia pallottelemalla tehtäviä toisille.

Kollegan tukena on seistävä paitsi huonoina, myös hyvinä hetkinä.

- Meidän tulee iloita myös siitä, kun kollega menestyy ja organisaatio saa mainetta. Kollegan menestys ei ole meiltä pois, vaan voimme tuntea ylpeyttä saadessamme työskennellä huippuosaajien kanssa, koska se innostaa meitä muitakin huippusuorituksiin, Maria Virkki kannustaa.

Vinkit juniorille

➤Älä oleta, että seniorin tiedot olisivat automaattisesti vanhentuneita.

➤Jos olet eri mieltä, aloita kysymällä, miten seniori on ratkaisuunsa päätynyt.

➤Hyväksy, että vanhemmalla on aina sinua enemmän elämänkokemusta.

➤Muista, että vanhempi kollega on ehtinyt oppia myös omista epäonnistumisistaan.

➤Varo olemasta koppava; se sulkee sinut pois paitsi seurasta, myös tiedosta.

Vinkit seniorille

➤Älä moiti nuorenkaan kollegan ratkaisua ennen kuin olet perehtynyt taustoihin.

➤Kysy reippaasti, mitä juniori osaa tai mitä on jo tehnyt - ja anna lupa kysyä.

➤Ylimielinen käytös voi leimata paitsi sinut, myös koko erikoisalan nuoren silmissä.

➤Laita ajoittain itsesi likoon opiskelemalla jotain ihan uutta.

➤Muista, että Suomi ei ole ainoa maa, jossa tarjotaan hyvää koulutusta ja osaamista.

Mitä välii?

Seniorilääkärit kertovat joskus hämmentyvänsä nuoremman polven kielenkäytöstä. Teitittelyä ei osata, sähköposteissa asioiden hoitaminen vaikuttaa huolettomalta ja oma mielipide tuodaan julki kuuluvasti.

- Ajat ja tavat muuttuvat, joten myös nuoret lääkärit puhuvat eri tavalla kuin nykyiset seniorit omana junioriaikanaan. Tapakulttuuri muuttuu koko ajan, ja se näyttää muuttuvan epämuodollisempaan suuntaan, toteaa tutkija Marja Saarenheimo.

2000-luvun ikääntyvät ihmiset eivät sitä paitsi missään nimessä halua, että heitä kohdeltaisiin iäkkäinä. Usein oman ikänsä huomaa vasta, kun sitä vertaa nuoremman työkaverin ikään. Moni kysyy, missä välissä hänestä tuli se seniori.

Saarenheimo johti Vanhustyön keskusliiton hanketta, jossa tutkittiin eri-ikäisten ihmisten suhdetta omaan ikäänsä ja edistettiin ikäpolvien vuorovaikutusta.

- Yksi mielenkiintoinen havainto oli kunnioitus, jota nuoret tuntevat oman sukunsa vanhoja ihmisiä kohtaan. Vanhempi sukupolvi puolestaan ihailee perhepiirin nuoria. Sen sijaan yleisellä tasolla tunnettiin enemmän epäluuloa eri ikäryhmiä kohtaan, kertoo Saarenheimo...REF