Kun oikeudet lähtevät

13 lääkäriä menetti viime vuonna ammatti­oikeutensa. Toni Mattila kertoo, miltä se tuntuu.

Toni Mattilan aika kuluu kotona Helsingin Linnunlaulussa perheen kanssa ja opiskellessa aikuiskasvatusta.

– Pitäisikö asiaan palata puolentoista, kahden vai viiden vuoden seurannan jälkeen? Ei vastausta, Toni Mattila kritisoi Valviraa.

Virallinen lehti 14. elokuuta 2020. Sivu 81.

Valvira on poistanut Toni Tapani Mattilan (s.1977) oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Nimensä sai vastaavasti Viralliseen lehteen viime vuonna 43 lääkäriä. Osalta Valvira poisti oikeudet kokonaan, osalla ammattioikeuksia rajoitettiin.

Päätös on aina kova. Lääkäriltä voivat lähteä työ ja toimeentulo. Rajoitukset ovat kuitenkin välttämättömiä. Ongelmat voivat kasautua niin, että potilaan turvallisuus vaarantuu.

Valvira joutuu taiteilemaan päätöksiään usein totuus totuutta vasten. Varsinkin jos oikeuksia viedään lääketieteellisistä syistä.

"Ylimitoitettua"

Toni Mattila vastaa puhelimeen kotoaan Helsingin Linnunlaulusta. Hän on valmis kertomaan tapauksestaan avoimesti.

– Päihteisiin, lähinnä alkoholiin, tämä liittyy. Määräsin itselleni lääkkeitä vastuuttomasti, hän kertoo.

Päätös oli silti yllätys. Ennen kaikkea oikeuksien poisto kokonaan.

– Täysin ylimitoitettua. En ole ottanut potilaita vastaan päihtyneenä enkä ole vaarantanut potilasturvallisuutta. Työstäni ei ole tehty valituksia, eikä epäilyä asiattomasta toiminnasta ole. En tuohon aikaan edes tehnyt lääkärin töitä.

Ennen Valviran päätöstä Mattila kertoo olleensa vuoden ajan valvotusti raitis. Lääkemääräysten kiellon itselle hän olisi ymmärtänyt, samoin vaatimuksen toimia valvonnan alla.

Miltä oikeuksien vieminen tuntui? Siitä Mattila kertoo kohta.

Korona ei näy

Valviran tilastojen mukaan juuri päihdeongelmat ovat yleisin syy lääkärin ammattioikeuksien rajoittamiseen.

Viime vuonna ne olivat ainakin osatekijänä lähes joka toisessa turvaamistoimessa, ja 28 prosentissa päihteet listattiin pääsyyksi. Turvaamistoimia ovat ammattioikeuksien poistaminen ja rajoittaminen. Valvira voi lisäksi antaa huomautuksen tai kirjallisen varoituksen.

Epäasiallinen toimintaa näyttää tilastojen valossa lisääntyneen. Osuus pääsyistä oli viime vuonna 40 prosenttia kun vuotta aiemmin se oli 21 prosenttia. Epäasiallinen toiminta liittyy useimmiten lääkkeiden määräämiseen tai potilasasiakirjojen puutteisiin.

Valvira varoittaa tekemästä pitkiä johtopäätöksiä. Muutoksen arvioidaan liittyvän tilastointiin.

– Turvaamistoimiin on lähes aina useita syitä kerrallaan, ja pääsyyn määrittäminen on vaikeaa. Kun tapauksia on suhteellisen vähän, tulkintamme voivat heitellä lukuja, kertoo lakimies Mervi Koivuniemi.

Koronan Koivuniemi ei näe vaikuttaneen.

– Turvaamistoimien määrä pysyi viime vuonna lähes ennallaan. Alkuvuosi näyttää samalta, hän kertoo.

"Puuttuminen olisi ollut tarpeen"

Toni Mattilan tie Viralliseen lehteen alkoi 2000-luvun alussa. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuoden 2006 alussa . Nuorimies oli ryhtynyt opiskeluaikana yrittäjäksi terveysalan henkilöstövuokraukseen. Matka kulki sen kautta liike-elämään ja siitä vuosien myötä enkelisijoittajaksi sekä autokauppiaaksi.

Menestystä ja rahaa riitti, mutta terveys alkoi tehdä tenää ja alkoholi kulki mukana. Tuli selkäkipuja, neurologisia oireita, borrelioosia ja reumaa.

Työn paineissa lääkitseminen jäi omiin hoteisiin. Mattila myöntää, että muutamissa vaiheissa ulkopuolinen puuttuminen olisi ollut tarpeen. Lääkärin töistä hän oli pidättäytynyt oma-aloitteisesti.

Valviraan tapaus kulki Mattilan arvion mukaan päihdeklinikan kautta. Neljän kouluikäisen lapsen isä oli hakeutunut sinne itse ratkomaan ongelmia perheensä kanssa.

Elämä jatkuu

Oikeuksien poistaminen ei ole elämää juuri hetkauttanut. Mattila kertoo käyvänsä parin viikon välein päihdeseurannassa ja olleensa puolitoista vuotta raitis.

Autoliike on mennyt, nimi löytyy velkomustuomiosta ja LinkedIn-profiilissaan Mattila kertoo olevansa konkurssistakin kokemusta ammentanut neuvonantaja startup-yrityksille. Arkiraha tulee kuntoutustuesta. Mattila kertoo saaneensa maaliskuussa 2019 neurologisen päävamman jouduttuaan syyttään ja selvin päin pahoinpidellyksi. Reilu kuukausi sitten asennettiin vielä kahteen niskanikamaan keinovälilevyt ja tehtiin luudutuksia.

Aika kuluu perheen kanssa ja opiskellessa aikuiskasvatusta. Tavoite on ryhtyä opettajaksi sairaanhoitajille.

Tuorein potilasvastaanotto on alkuvuodelta 2019. Mattila oli mukana perustamassa lääkäripalvelua Helsingin kaupungin tehostettuun asumiseen ja toimi yrityksen vastaavana lääkärinä.

Suuttumus ja turhautuminen

Päällimmäiset tunteet Valviran päätöksestä olivat suuttumus ja turhautuminen.

– Selvitys päihdeklinikan seurannasta myöhästyi omaa syytäni. Sikäli en purnaa.

– Mutta rajoitustoimen rajuus ja lausuntojen väärät tiedot, laittavat veren kiehumaan. Lausujat väittivät minua tapaamatta, ettei päihdeongelmien jatkumista voi sulkea pois. Ainoa minut tavannut totesi, että riittää kieltää lääkemääräykset itselle.

Mattilan mielestä on vaikea tietää, mihin päätös lopulta perustui.

Suuttumus oli sen verran kova, että hallinto-oikeuteen lähti valitus. Perusteluina olivat ylimitoitettu rajoitus ja päätöksen tekeminen puutteellisin tiedoin. Käsittely on kesken.

– Valitus on periaatteellinen. Lääkärinoikeudet eivät minulle niin tärkeät ole. Haluan ne kuitenkin varaventtiiliksi turvaaman perheen toimeentulon.

Viime aikoina suuttumus on lievittynyt.

– Niskaleikkauksen jälkeen nukun ensi kertaa vuosikausiin kunnolla, Mattila naurahtaa.

Näin käsittely etenee

Valviran puuttuminen lääkärin ammattioikeuksiin ei aina edellytä hoitovirhettä tai potilasturvallisuuden vaarantamista. Tavoite on estää tapahtumia ennalta.

Käsittely perustuu asiakirjoihin. Lääkemääräykset tarkistetaan Kelasta, ja ammattihenkilön omat sairaskertomustiedot tarkistetaan. Työnantajalta tai lääkäriaseman vastaavalta lääkäriltä pyydetään arvio lääkärin toiminnasta, ja potilaiden sairaskertomusmerkinnät tutkitaan.

Ammattitaidon arviointiin lääkäri voidaan määrätä yliopistosairaalaan lyhyelle jaksolle.

Päihdeongelmien osalta turvaamistoimiin ryhdytään, jos ongelma on hoidollisesti hallitsematon. Lääkäri on voinut tulla jopa päihtyneinä töihin, mutta jos hän hakeutuu nopeasti hoitoon ja hyötyy siitä, varoitus on saattanut riittää.

Oikeuksia voi saada takaisin, kun osoittaa luotettavasti, että turvaamistoimien perusteet ovat lakanneet.

Päihderiippuvuudessa edellytetään kohtuullisen pitkää seurantaa laboratoriokokeineen. Jos henkilöllä on samaan aikaan vakava mielenterveyden häiriö tai neurologinen sairaus, päihdeseurannan tulokset eivät tällöin riitä.

Päihdeseurannassa tapahtuu usein lyhyitä mutta vakavia retkahduksia. Silloin ei voida todeta, että tilanne olisi riittävän vakaasti hallinnassa.

"Lääkärikunta hoitanut asiansa hyvin"

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki istuu Valviran valvontalautakunnassa antamassa turvaamispäätöksiä.

Hänen havaintojensa mukaan suomalainen lääkärikunta on hoitanut asiansa hyvin. Rajoituksia on lääkärien määrään nähden vähän, korkeintaan kourallinen. Valviran mukaan lääkärin oikeudet ovat voimassa vajaalla 32 000 hengellä.

– Positiivista on myös se, ettei rajoituksia ole tullut aiempaa enemmän, vaikka lääkärien määrä on kasvanut, Myllymäki sanoo.

Huoleksi Myllymäki nostaa ikääntymisen. Rajoituksissa on alkanut näkyä muistisairaita, sairauden tuntoa vailla olevia lääkäreitä, jotka määräävät itselleen asiattomia lääkkeitä.

Myllymäki pitää myös valitettavana, että valvonta ja kurinpito kohdistuvat liian usein yksittäiseen lääkäriin. Varsinkin hoitovirheissä – joissa rajoitus voi tulla ammattitaidon puutteen kautta – potilasturvallisuuden ovat vaarantaneet usein kiire ja hoitoprosessin puutteet.

– Työnantajien vastuuta tulisi vahtia tarkemmin ja järjestelmiä pitäisi voida arvioida kriittisemmin, Myllymäki sanoo.

Palautusyritykset törmäävät muuriin

Ammattioikeuksien saaminen takaisin vaatii hakemuksen. Viranomainen ei oma-aloitteisesti niitä palauta.

Koska oikeudet on usein viety terveyteen tai päihteisiin liittyvistä syistä, palauttaminen voi viedä vuosia. Henkilön tulee lain mukaan osoittaa, että syyt poistamiselle tai rajoittamiselle ovat poistuneet. Hakemuksia voi joutua tekemään useita.

Vuonna 2017 oikeudet sai takaisin kokonaan tai osittain 12 lääkäriä. Viime vuonna luku oli alle viisi – tarkempaa ei kerrota. Koska palautuksia on vähemmän kuin uusia rajoituksia, rajoitusten alla olevien lääkärien määrä kasvaa.

Koko sosiaali- ja terveydenhuollossa palautuksia on tehty aiempaa enemmän. Valvira tiedotti helmikuussa, että oikeudet sai takaisin 23 henkilöä.

Toni Mattila kritisoi Valviran tapaa käsitellä palauttamisia.

– Sieltä ei saa minkäänlaista vastausta siihen, millä kriteereillä palautuksia otetaan käsittelyyn. Ei edes esimerkkejä, miten palauttaminen voisi onnistua, Mattila sanoo.

– Pitäisikö asiaan palata puolentoista, kahden vai viiden vuoden seurannan jälkeen? Ei vastausta.

Vastauksen Mattila kertoo olevan aina virkamiesmäinen: oikeudet voidaan palauttaa, kun on riittävät takeet siitä, että syy on poistunut.

– Virkamiehen velvollisuus olisi viestiä avoimesti, mutta valvontalautakunta ei niin tee.

Hakemusta oikeuksien palauttamisesta Mattila ei ole vielä tehnyt. Hän odottaa ensin hallinto-oikeuden päätöksen – tai edes tietoa käsittelyn aikataulusta.