Verneri Anttilan

väitöskirja palkittiin Lääkärilehden kesäjuhlassa viime vuoden parhaana väitöstutkimuksena. Anttilan väitöskirja "Identification of genetic suspectibility loci for migraine" käsitteli migreenin geneettistä taustaa.

Migreeniä pidettiin ennen verisuonisairautena ja sittemmin ionikanavatautina. Anttilan tutkimuksessa paljastui kuitenkin, etteivät solun ionikanavien muutokset altista migreenille.

- Sitten lähdimme etsimään uutta selitystä.

Väitöstutkimuksessa löytyi useita migreenille altistavia geenialueita sekä ensimmäinen varsinainen migreenigeeni.

Lääkärilehden tieteellinen neuvottelukunta kiitti Anttilaa innokkuudesta, päämäärätietoisuudesta ja tilastollisesta lahjakkuudesta. Hänen tieteelliset oivalluksensa saivat tunnustusta. Anttila sanookin, että oivalluksen hetket ovat tutkimuksen teossa parasta.

- On hienoa, kun palaset yhtäkkiä loksahtavat kohdalleen.

Tuloksia yhteistyön kautta

Ensimmäinen oivallus syntyi heti väitösprojektin ensimmäisellä viikolla, kun Anttila päätti jaotella migreenin alatyyppeihin uudella tavalla - oirekomponenttianalyysin avulla.

- Ajattelin, että mitä jos kokeilisin näin päin. Se toimi ja tuotti uusia löytöjä ja ajatuksia.

Toisen oivalluksen Anttila sai aivan työn loppuvaiheessa tieteellisen yhteistyön kautta. Samassa laboratoriossa työskentelevä toinen tutkimusryhmä teki osittain samaa aihetta sivuavaa tutkimusta. Ryhmien tuloksia yhdistämällä löytyi uusi migreeniä aiheuttava mekanismi.

- Tällaiset tulokset syntyvät yhteistyön kautta. Ei ole sattumaa, että viimeisessä osatyössä on tekijöinä yli 60 tutkijaa. Saamani palkinto on samalla kiitos 20 vuoden työstä tutkimusryhmälle, erityisesti ohjaajalleni

Maija Wessmanille

ja

Aarno Palotielle

sekä potilaiden keräämisestä vastanneelle

Mikko Kalelalle

.

Nyt Anttila jatkaa neurogenetiikan tutkimusta Cambridgessa, Sanger-instituutissa. Myös Anttilan väitöstutkimuksen tulokset ovat käytössä, migreenitutkimuksen lisäksi kroonisen kivun hoitoon liittyvissä tutkimuksissa.

Väitöskirjapalkinnon saajiksi olivat ehdolla myös

Kalle Kurpan

väitöstutkimus "Coeliac disease beyond villous atrophy",

Noora Scheininin

väitöstutkimus "Early detection of Alzheimer´s disease beta-amyloid pathology -applicability of positron emission tomography with the amyloid radioligans 11C-PIB",

Jaana Hyvärisen

väitöstutkimus" Enzymes involved in hyposia response. Characterization of the in vivo role of HIF-P4H-2, in mouse heart, of novel P4H in human and zebrafish and of the catalytic properties of FIH" ja

Harri Makkosen

väitöstutkimus "Androgen receptor-mediated gene activation in prostate cancer cells". ?

Tosimiehen masennuksesta vuoden kirjoitus

Lääkärilehden kesäjuhlassa palkittiin vuoden kirjoituksesta Tarja Melartin, Lauri Kuosmanen ja Kirsi Riihimäki. Artikkeli "Tosimies ei masennu?" julkaistiin Lääkärilehden numerossa 3/2010.

Kunniamaininnan saivat Tarja Mälkönen Lääkärilehdessä 17/2010 julkaistusta artikkelista "Psoriaasin patogeneesi ja uudet hoidot" sekä Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jukka Vänskä, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Marko Elovainio ja Tinja Lääveri Lääkärilehdessä 50-52/2010 julkaistusta artikkelista "Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu".