1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kunta-alan työolobarometri 1997
Ajan­kohtai­sta 22-23/1998 vsk 53 s. 2447

Kunta-alan työolobarometri 1997

Kuntien työolojen kehittymistä koskevia tietoja julkaistaan nyt neljännen kerran työolobarometrin muodossa. Tiedot on kerätty aikaisempien vuosien tapaan työministeriön valtakunnallisen työolobarometrin yhteydessä syys-lokakuussa 1997. Tilastokeskus keräsi aineiston puhelinhaastatteluilla.

Raportti perustuu satunnaisesti valittujen, kunnissa työskentelevien palkansaajien haastatteluun; haastateltuja oli 311. Työolobarometrissä on ollut toistuvien kysymysten lisäksi vuosittain jokin erityisteema - tämän vuoden tutkimuksessa selvitettiin sukupuoleen ja ikään perustuvan syrjinnän yleisyyttä työpaikoilla. Kunnissa työskentelevät henkilöt on ryhmitelty toimialan mukaan sosiaalitoimeen, terveydenhuoltoon, opetustoimeen, yleishallintoon ja tekniseen toimeen.

Kaikilta tutkimuksessa mukana olleilta henkilöiltä pyydettiin arviota siitä, mihin suuntaan he ajattelevat työelämän muuttuvan. Kaikilla alueilla muutoksen suunta arvioitiin kokonaisuutena positiiviseksi vuonna 1997. Arviot työnteon mielekkyydestä, johtamistavan ja tasa-arvon kehittymisestä ovat muuttuneet kielteiseen suuntaan kunnissa. Valtion palveluksessa työskentelevät henkilöt arvioivat kehityksen myönteisimmin.

Sukupuolten välisen tasa-arvon kehittyminen koettiin kunnissa heikommaksi vuonna 1997 kuin vuosina 1994-1996, mutta mielipiteet omista vaikutusmahdollisuuksista ovat pysyneet ennallaan. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon suhtauduttiin kielteisimmin opetuksessa ja terveydenhuollossa. Johtamistavan kehitys koettiin myönteisimmin terveydenhuollossa vuosina 1996-1997. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työntekijät kokivat omien vaikutusmahdollisuuksiensa kehityksen positiivisimmin, ja ympäristökysymysten huomioonottaminen kehittyi terveydenhuollossa parhaiten.

Henkilöstön lisäyksiä oli kunnissa vuonna 1997 enemmän kuin vähennyksiä, kun taas valtiolla jatkui henkilöstön vähentäminen. Kunnissa vakinaiseen palvelusuhteeseen palkattujen osuus on kasvanut hieman vuodesta 1996, mutta valtaosa uusista työsuhteista on määräaikaisia. Terveydenhuollossa ja opetuksessa määräaikaisten työsuhteiden suhteellinen osuus on yli 40 %.

Lue myös

Kiireen lisääntyminen työssä oli kaikkein yleisintä valtion työpaikoilla vuonna 1997. Työn rasittavuus on kasvanut eniten terveydenhuollossa, ja henkilöstön pätevyys- ja suoritusvaatimukset kasvoivat jatkuvasti kuntien eri toimialoilla. Terveydenhuollossa työskentelevistä työntekijöistä 9 % arvioi henkilöstön pätevyysvaatimusten ja ammatillisen osaamisen vähentyneen työpaikoillaan.

Kunnissa työskentelevistä henkilöistä joka sadas ilmoitti havainneensa sukupuoleen perustuvaa syrjintää työpaikallaan; valtion ja yksityisten työpaikkojen osuus on hieman suurempi kuin kuntien. Ikäsyrjintää havaittiin kunnissa yhdeksällä työpaikalla sadasta. Vanhimmat ikäluokat olivat kokeneet eniten ikäsyrjintää, mutta myös 25-34-vuotiaat työntekijät kertoivat tällaisesta syrjinnästä selvästi keskimääräistä useammin. Sekä ikään että sukupuoleen perustuvaa syrjintää kokivat naiset useammin kuin miehet.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.