1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuntien talous ja sote-henkilöstön saatavuus heikentyneet Etelä-Suomessa
Ajan­kohtai­sta

Kuntien talous ja sote-henkilöstön saatavuus heikentyneet Etelä-Suomessa

Henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista ja niiden kokonaisvaltaista kehittämistä, toteaa THL.

Kuntien talous ja sote-henkilöstön saatavuus heikentyneet Etelä-Suomessa Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Nyt myös väkirikkaan Uudenmaan kuntien talous on heikentynyt. Tämä kaventaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta heikentää Helsingin yliopistosairaalan eritysvastuualueella niin ikään paheneva pula ammattihenkilöstöstä. Henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen yhteensovittamista ja palvelujen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista arvioinneista, jotka koskevat sote-palvelujen järjestämistä vuonna 2019 Helsingin yliopistosairaalan erityisvastuualueen neljällä sairaanhoitopiirialueella.

Vuosittain tehtävän arvioinnin painopisteitä ovat tällä kertaa muun muassa mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut.

THL on julkaissut aiemmin tänä syksynä arvioinnit sote-palvelujen järjestämisestä TAYS:n, TYKS:n, KYS:n ja OYS:n erva-alueilla.

Ikääntymisen huippuvuodet ovat edessä

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia, mutta ikääntyneiden palvelurakenne on hyvin erilainen. Etelä-Karjalassa ikääntyneiden hoito on painottunut kotiin. Kymenlaakson uudella Kymsote-kuntayhtymällä on edessään ikääntyneiden raskaan palvelurakenteen keventäminen.

– Väestön ikääntymisen huippuvuodet ovat Helsingin ja Uudenmaan alueella vasta edessä, samoin palvelutarpeen kasvun vuodet, toteaa THL:n arviointipäällikkö Nina Knape tiedotteessa.

Niukat henkilöstöresurssit yhdessä kasvavan palvelutarpeen kanssa haittaavat myös erityistason psykiatrian mahdollisuuksia tukea perustason mielenterveyspalveluja.

Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen puute johtaa helposti kalliisiin erityistason palveluihin. Paheneva pula sosiaalityöntekijöistä haittaa puolestaan lasten ja nuorten sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kehittämistä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin voimakas polarisoituminen pääkaupunkiseudulla korostaa monialaisen yhteistyön merkitystä sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen välillä.

Lue myös

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat korkeat Helsingissä ja radanvarsikaupungeissa Vantaalla, Keravalla ja Hyvinkäällä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat maan keskiarvoa pienemmät Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, kun kustannukset on suhteutettu väestön palvelutarpeeseen. Tämä voi olla merkki paitsi palvelujen tehokkaasta järjestämisestä, myös kuntien heikosta maksukyvystä. Helsingissä ja Uudellamaalla tarvevakioidut sote-kustannukset ovat suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsingin ja Uudenmaan alueelle on suunnitteilla yli miljardin euron edestä sairaaloiden uudisrakennus- ja korjausinvestointeja.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.