Kuntoutukseen menevä potilas ei välttämättä ymmärrä annettuja ohjeita, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi tai ruotsi. Siksi kuntoutuksen maksajina Kelan ja vakuutusyhtiöiden pitäisi edellyttää kuntoutuslaitoksilta, että ne tarjoavat tulkkipalveluja. Näin vaatii työterveyslääkäri Elias Orvomaa Diacorista.

- Vastaanotollani käy päivittäin potilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Monen potilaan kulttuuritausta ei salli heikkouden myöntämistä, esimerkiksi sitä, että he eivät ymmärrä lääkärin antamia ohjeita. Monille aasialais- tai afrikkalaistaustaisille potilaille kuntoutuksen käsitekin on epäselvä, sanoo Orvomaa.

- Perheenjäsen ei ole luotettava tulkki, ja siksi ammattitulkkia pitäisi käyttää kuntoutuskursseilla ainakin tulo- ja lähtöpäivinä. Lääkäri kertoo tietenkin B-lausunnossaan potilaan tulkkaustarpeesta.

Orvomaa ehdottaa myös, että ASLAK- ja TYK-tyyppisissä kuntoutuksissa järjestettäisiin kursseja kieliryhmittäin, ja koottaisiin näille kursseille tulkkauspalveluja tarvitsevat.

- Kuntoutuksen tuloksellisuudesta keskustellaan nykyisin paljon. Rahat menevät hukkaan, jos kuntoutujat eivät ymmärrä, mitä kursseilla tapahtuu, Orvomaa kiteyttää.

Hänen mielestään työterveyshuollon pitää kuitenkin aktiivisesti tarjota ASLAK- ja TYK-kuntoutuskursseja myös muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville henkilöille.

Kela: Merkittävä kustannuskysymys

Kelan tietoon ei ole tullut erityistä tulkkauspalvelujen tarvetta ASLAK- ja TYK-kuntoutuksissa.

- Kuntoutusta annetaan suomen tai ruotsin kielellä, ja kuntoutusprosessi kestää 1-2 vuotta. Jos kuntoutuja ei lainkaan ymmärrä kumpaakaan kieltä, tämä tarkoittaisi tulkkauksen järjestämistä koko kuntoutuksen ajaksi. Se on merkittävä kustannuskysymys, toteaa asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kelasta.

Kela on velvoittanut käyttämään tulkkia joissakin lyhyissä ammatillisissa kuntoutuksissa, kuten kuntoutustutkimuksissa, jotta ammatillisen suunnitelman laatimisessa on päästy eteenpäin.

Vainiemen mielestä tarvitaan aivan erityyppistä lähestymistapaa, jos kuntoutuksen järjestämisen lähtökohdaksi otetaan kieli. Tällöin kuntoutuksen sisältö ja siinä tehtävä yhteistyö tulee suunnitella eri tavalla. Toistaiseksi tällaisia suunnitelmia ei ole olemassa.

- Jos kuntoutuksen alussa palveluntuottajan ammattihenkilö havaitsee, että kuntoutujan on vaikea ymmärtää kieltä, palveluntuottajan ja kuntoutujan tulisi olla yhteydessä Kelaan sopiakseen, miten kuntoutuksessa voidaan edetä, Vainiemi toteaa.

ASLAK- ja TYK-kuntoutuksen tarkoituksena on tukea työssä selviytymistä, parantaa työ- ja toimintakykyä sekä edistää terveyttä ja parantaa elämänhallintaa. Kuntoutukset pohjaavat yhteistyöhön kuntoutujan, palveluntuottajan, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa.

Lue myös s. 390.