Kuopion bussiturma paljasti: Lääkärien ajoterveyden osaaminen ontuu
Myös bussinkuljettajien terveydentilan seurantakäytännöt on syytä tarkistaa, ilmeni tutkinnassa.
Onnettomuustutkintakeskus patistaa yliopistoja huolehtimaan lääkäreiden ajoterveyden osaamisesta.
Kyseessä on yksi kuudesta suosituksesta, jotka keskus julkisti tänään Kuopion elokuisen bussionnettomuuden tutkintaan liittyen. Kolme suositusta liittyi terveydenhuoltoon.
Keskuksen mukaan lääkärien pitää tuntea autonkuljettajien ammatin erityispiirteet, ajoterveysvaatimukset ja ajoterveyden vaikutukset turvallisuuteen.
– Tällä hetkellä koulutus vaihtelee yliopistoittain ja on melko vähäistä, arvioivat Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijat tiedotteessa.
Kuopion tuhoisassa onnettomuudessa linja-auto päätyi moottoritien liittymästä alas junaradalle. Neljä matkustajaa kuoli ja yhdeksän loukkaantui vakavasti.
Onnettomuuteen vaikutti kuljettajan pitkäaikaissairaus. Keskus ei nimeä sairautta tiedotteessa, mutta yksi kuudesta suosituksesta liittyy korkeaan verensokeriarvoon. Tutkinnan mukaan kuljettajan terveydentila ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat vireystilaa. Sen vuoksi risteyksen havainnointi ja jarrutusyritys epäonnistuivat.
Hyperglykemiaohjeet tarkemmiksi
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto lisää ajoterveysohjeisiin hyperglykemian eli korkean verensokerin tunnistamisen ja sen aiheuttamat toimenpiteet erityisesti ammattikuljettajien osalta.
Asiasta on mainittu ajoterveysohjeissa vain lyhyesti, vaikka ongelmasta on olemassa tutkimustietoa. Pitkäaikainen tai akuutti korkea verensokeri voi heikentää tarkkaavaisuutta, havaitsemista ja tiedonkäsittelykykyä.
Onnettomuustutkintakeskus arvion mukaan korkealla verensokerilla on todennäköisesti vaikutusta onnettomuuksiin tiedettyä useammin, mutta asia jää usein onnettomuustilanteissa selvittämättä.
Kuopion turman bussinkuljettajan pitkäaikaissairaus oli ollut tiedossa terveydenhuollon kontakteissa ja ajokorttitarkastuksissa, mutta ne eivät johtaneet sairauden tarkempaan selvittämiseen ja tihennettyihin tarkastuksiin.
– Näyttää siltä, että linja-autonkuljettajan ammatin erityispiirteet eivät tule riittävästi otettua tarkastuksissa huomioon. Linja-auton kuljettajan ammatti on turvallisuuskriittinen, joten heidän toimintakyvystään on erityisesti huolehdittava. Ajoneuvoissa ei ole toista kuljettajaa eivätkä ajoneuvojen järjestelmät toistaiseksi pysty auttamaan riittävästi, asiantuntijat sanovat.
Bussinkuljettajien terveysseuranta kuntoon
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön pitäisikin tarkistaa linja‐autonkuljettajien terveydentilan seurantakäytännöt.
– Ilmailussa, vesiliikenteessä ja raideliikenteessä kuljettajien terveydentilan seuranta on kattavampaa kuin tieliikenteen henkilökuljetuksissa. Liikennemuotokohtaiset erot ajoterveyden varmistamisessa eivät ole turvallisuuden näkökulmasta perusteltuja. Myös kuljettajien ikääntyminen lisää seurannan tarvetta. Kuljettajien terveydentilan seuranta ja varmistaminen on laitettava ripeästi kuntoon koko linja-autoalaa koskien, painottaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi tiedotteen mukaan.
Terveydentilaan liittyvät vaaralliset tilanteet nousivat esille myös Onnettomuustutkintakeskuksen vuonna 2017 julkaisemassa linja-autoille tapahtuneita onnettomuuksia käsitelleessä teematutkinnassa. Puolentoista vuoden seurantajaksolla oli 13 tapausta, joissa oli ongelmia linja‐auton kuljettajan toimintakyvyssä.
Kolme muuta suositusta liittyvät linja-autoalan turvallisuusjohtamiseen, moottoritieramppien kartoitukseen ja turvalaitteiden käyttöönoton edistämiseen.
