Lehti 4: Ajan­kohtai­sta 4/1999 vsk 54 s. 364

Kylmäopas suomalaisille

Suomalaisille ei enää olekaan itsestäänselvää, miten varustautua pakkaseen.

- Tutkimustieto ihmisen terveydestä ja sairauksista kylmässä on lisääntynyt huomattavasti kymmenen viime vuoden aikana, mutta tämä tieto ei näy suomalaisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä kylmässä, sanoo Oulun aluetyöterveyslaitoksen kylmätyöohjelman johtaja Juhani Hassi.

Niinpä kylmätyöohjelma on tehnyt asiasta oppaan. "Ratiritirallaa - suomalaisen kylmäopas" antaa käytännön neuvoja pakkasen varalta.

- Jos suomalaiset tunnistaisivat kylmästä johtuviksi ne lukuisat oireet ja tuntemukset, joita heillä uusien tutkimusten mukaan esiintyy, niin niiden ehkäisy olisi paljon tuloksellisempaa kuin nyt, Hassi sanoo.

Hänen mukaansa kovin yleisiä tuntuvat olevan esimerkiksi hengenahdistus, valkosormisuus, rytmihäiriöt, rintakivut ja nokkosrokko.

- Meitä hätkähdytti tieto, että 20-vuotiaista nuorista miehistä 45 % ilmoitti saaneensa elämänsä aikana yhden tai useampia paleltumia, Hassi kertoo viitaten Oulun aluetyöterveyslaitoksen tutkimukseen.

Sekä nuoria miehiä koskeva tutkimus että sitä seuranneiden muiden väestötutkimusten alustavat tulokset vahvistavat, että paleltumat ovat hyvin yleisiä. Vanhemmissa ikäryhmissä paleltumat eivät tosin ole aivan yhtä yleisiä kuin nuorilla miehillä. Lasten paleltumista on juuri käynnissä kaksi selvitystä, joiden tulokset ovat käytössä vuoden kuluttua.

Nuorten miesten paleltumista oli pään alueella noin 40 %.

- Nuoret eivät osaa hallita paleltumariskitilannetta. Esimerkiksi moottorikelkalla ajaminen aiheuttaa suojaamattomalle iholle paleltuman alle minuutissa. Kasvopaleltuma on varmaankin tuttu myös hyvin monelle laskettelijalle, Hassi toteaa muistuttaen, että kummassakin tapauksessa paleltuman voi saada vajaassa minuutissa.

Lue myös

Toimintakyvylle aiheuttavat hänen mukaansa kuitenkin eniten haittaa käsien ja hengitysteitten kylmäongelmat.

Hassin mukaan kylmästä ilmoittavia hälytyssignaaleja ei aina enää osatakaan tulkita, eikä tunneta periaatteita, joilla vaatetus suojaa kylmässä. Liikuntaa ja ulkoilua varten saatetaan ostaa kalliita ja hienoja materiaaleja, joiden tarkoituksenmukaisuus kuitenkin on kyseenalainen.

- Esimerkiksi sateenpitävyys ei ole välttämättä kovin keskeistä kylmänsuojavaatetuksessa. Jos tämä ominaisuus jätetään pois, vaatteen hinta halpenee puoleen. Sateenpitävyys ei millään tavalla lisää kylmältä suojaavuutta, Hassi huomauttaa.

Tammikuun lopussa ilmestynyttä opasta saa ainakin Työterveyslaitokselta Helsingistä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030