Mitä on lääkärin ­autonomia? Miten sitä voi vaalia? ­Lääkärilehti haki kymmenen esimerkkiä. ­Julkaisemme tämän numeron välissä myös autonomian perusasiat sisältävän huoneentaulun.

Lääkäreiden autonomiaan perehtynyt Raimo Puustinen nosti Lääkärilehdessä huhtikuussa esiin huolensa autonomian nykytilasta.

Puustisen mukaan yhteiskunta koettelee autonomiaa muun muassa lisäämällä siihen kuuluvia asioita lakiin. Pahin uhka on lääkärikunnan sisällä. Lääkäreiden määrä kasvaa, ja intressien kirjo laajenee. Tuloksena voi olla ristiriitoja, kilpailevia leirejä sekä sooloilua.

Autonomian ylläpitämisen pohjana on sanaton sopimus.

Yhteiskunta luottaa lääkäreihin niin paljon, että on antanut lääkäreille monopolin diagnostiikkaan ja hoitoon. Ammattikunta määrittelee myös koulutuksensa ja hoitosuositukset.

Yhteiskunta antaa siis rahaa ja olettaa lääkäreiden hoitavan osansa. Jos näin ei käy, luottamus sortuu.

Lääkärilehti kokosi kymmenen esimerkkiä tilanteista, joissa autonomia joutuu koetukselle. Osassa tulkinta autonomiasta on selvä, toisissa se jää lukijan pohdittavaksi.

Yhdessä huoneentaulun kanssa ne kertovat, miten autonomiaa voi edistää ja milloin sitä työelämässä koetellaan.

1.

Anne on yleislääkäri. Hänen pitkäaikaisen potilaansa tila on pahentunut. Onneksi sopiva hoito on olemassa. Annelle tulee kuitenkin eteen tilanteita, joissa hän ei voi hoitoa antaa. Miksi? Koska se maksaa liikaa. Tai se puuttuu työnantajan valikoimista. Tai työnantaja kieltää sen. Anne on silti vastuussa potilaan parhaasta hoidosta.

TULKINTA: Annen kliininen autonomia ja etiikka eivät toteudu. Syyt ovat lääkäristä riippumattomia.

2.

Sisätauteihin erikoistuva Tuukka on töissä suuressa terveyskeskuksessa. Työnantaja on tiukka. Tuukan pitää kirjata tietojärjestelmiin aiempaa enemmän asioita. Häneltä vaaditaan myös enemmän lausuntoja. Ja tilastointia pitäisi laajentaa. Samaan aikaan terveyskeskus lopettaa vuodeosaston ja laittaa potilaita kotihoitoon. Tuukalle tulee lisää konsultaatioita. Tuukka tietysti noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä. Samaan aikaan häneltä odotetaan parasta kliinistä hoitoa, vaikka potilastyöhön käytettävä aika vähenee.

TULKINTA: Tuukan kliininen autonomia kaventuu. Pahimmassa tapauksessa potilasturvallisuus vaarantuu.

3.

Yleislääketieteen erikoislääkärin Johannan työpaikka, kunnallinen terveysasema, ulkoistetaan lääkäripalveluyritykselle. Kunta on ollut tarkkana. Sopimus huomioi erikoissairaanhoidon kulut. Jos ne kasvavat liikaa – eli sinne lähetetään liikaa potilaita – ulkoistus joutuu katkolle.

KYSYMYS: Voiko Johanna tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon aina, kun tarpeelliseksi katsoo? Vaikuttavatko lääkäriaseman paineet hänen hoitopäätöksiinsä?

4.

Ortopedi Juholla on ongelma. Vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta hänen potilaansa laskua. Vakuutusyhtiön mielestä potilas ei tarvinnut Juhon määräämiä toimenpiteitä, vaikka ne Juhon mielestä olivat lääketieteellisesti perusteltuja.

TULKINTA: Täysin ulkopuolinen taho rajoittaa Juhon autonomiaa.

5.

Työterveyslääkäri Laura suosittaa potilasta eläkkeelle. Totta kai, se on hänen mielestään perusteltua. Potilaan työnantaja päättää vaihtaa Lauran toiseen lääkäriin.

TULKINTA: Lauran kliininen, ammatillinen ja autonominen arvio syrjäytetään. Potilaan etu ei toteudu.

6.

Aleksi on työuransa alussa ja innokas. Hallussa on tuorein tieto hoitokäytännöistä. Halu saada ne käytäntöön on suuri. Esimies on kuitenkin nihkeä: työpaikalla ei tarvita uusia hoitoja. Mennään kuten ennen.

TULKINTA: Aleksi joutuu sisäiseen ristiriitaan. Potilaat eivät hänen mielestään saa parasta hoitoa.

7.

Tarja on saanut potilaan, joka tietää mitä tahtoo: nämä ja nämä hoidot, voisitko kirjoittaa ne. Tarja tutkii potilaan ja toteaa, että osa hoidosta on lääketieteellisesti perusteetonta. Potilas hakeutuu toiselle lääkärille. Sieltä hän saa kaikki toivomansa tutkimukset ja hoidot.

KYSYMYS: Toteutuvatko Tarjan kliininen autonomia ja etiikka oikealla tavalla?

8.

Infektiolääkäri Matin potilaan hoito on päättymässä. Sairaalan määräysten mukaan potilas tulee tietyn ikäisenä siirtää toiseen tulosyksikköön. Perusteena ovat kustannukset.

Matti pitää potilaalle parhaana olla vaihtamatta paikkaa hoidon loppuvaiheessa. Työnantaja katsoo Matin menetelleen siinä virheellisesti.

TULKINTA: Matin kliininen ja autonominen päätös on tehty potilaan parhaaksi. Se sivuutetaan taloudellisten seikkojen vuoksi.

9.

Sairaalalääkäri Elina pitää osan viikosta privaattia omiin nimiinsä. Suomen perustuslaki tukee häntä. Lain mukaan jokaisella on oikeus työhön ja elinkeinonvapaus. Työsopimuslaki kuitenkin sanoo, ettei työntekijä saa harjoittaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa ja on hyvän tavan vastainen kilpailuteko. Elinan sairaanhoitopiirillä on sivutoimiohjeet. Niissä pyritään rajoittamaan lääkärin toimintaa omalla ajallaan yrittäjänä, vaikka toiminnan ei voida katsoa olevan työnantajan kanssa kilpailevaa tai vahingoittavaa.

KYSYMYS: Toteutuvatko Elinan tasa-arvo ja autonomia?

10.

Keijo johtaa sairaalan päivystystä. Lääkäripäivystys on verovaroin rahoitettu palvelu, jonka yhteiskunta on antanut lääkärien hoitoon. Keijo ei tahdo saada päivystykseen lääkäreitä töihin. Päivystys pyörii rankasti alimiehitettynä. Johtava ylilääkäri kieltäytyy antamasta lisää rahaa tai tekemästä muita korjaavia toimia.

TULKINTA: Ammattikunnan autonomia vaarantuu, sillä yhteiskunta voi alkaa ajatella, etteivät lääkärit enää selviydy autonomiaan kuuluvista tehtävistään. Yksittäisillä asioilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset koko ammattikunnan autonomiaan.

Voit kommentoida tapauksia verkossa: www.laakarilehti.fi.