Kystatiini C mittaa hyvin munuaistoimintaa
Väitöstutkimus perustuu Liedon iäkkäät -aineistoon. Verestä mitattava kystatiini C -pitoisuus ei ole riippuvainen lihasmassasta kuten kreatiniini. Siksi se on herkempi mittari etenkin vanhuksilla, joiden lihasmassa on vähäinen.
– Avohoidossa on ollut jo pitkään tiedossa, että kreatiniini ei anna munuaisten toiminnasta oikeaa tulosta kaikissa tapauksissa. Iäkkäiden lisäksi kystatiini C-pitoisuuden mittaus voi olla paikallaan myös lapsilla ja liikuntarajoitteisilla ihmisillä, joilla lihasmassa on kehittymätön. Sairaalasängyssä makaavan pienen vanhuksen lihasmassan vähäisyys on silmin todettavissa, mutta lääkärin eteen tulee hankalampiakin tapauksia. Hyvin lihavalla henkilöllä lihasmassa ei näy ja se voi ollakin vähäinen. Epävarmoissa tilanteissa varmistan tilanteen testaamalla kreatiniinin lisäksi myös kystatiini C:n, Salon terveyskeskuslääkärinä toimiva Wasén sanoo.
Uusi tutkimusmenetelmä on kuitenkin kallis.
– Kystatiini C:n määritys on helppo toteuttaa avohoidossakin, mutta se on kreatiniinin määritystä kalliimpi, eikä se ole vielä vakiintunut kliinisen rutiinikäyttöön, dosentti, apulaisylilääkäri Ilpo Ala-Houhala Taysin sisätautiklinikasta toteaa.
Hän pitää munuaisten vajaatoiminnan ehkäisyssä olennaisena riskipotilaiden tunnistamista ja seurantaa.
– Kystatiini C on lupaava, endogeeninen merkkiaine lievänkin munuaisten vajaatoiminnan osoittamiseen. Sen pitoisuus plasmassa kuvaa tietyissä tilanteissa glomerulussuodosta paremmin kuin kreatiniinipitoisuus. Munuaistautia epäiltäessä on lisäksi syytä tutkia myös virtsanäyte mahdollisen proteinurian tai hematurian selvittämiseksi, Ala-Houhala sanoo.
Vuokko Järvilehto