Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä

Myös asiakastyytyväisyyden mittaus on kirjavaa.

Moni työterveyshuollon tarjoaja ei saa kerättyä laatutietoa yksiköstään.

Tämä ilmeni Työterveyslaitoksen julkaisemasta Työterveyshuollon laatukysely ja laatutasoluokitus 2018 -raportista.

Joka kolmannella laatukyselyn saaneista työterveysyksiköistä oli ongelmia tuottaa tietoja kyselyyn. Tietoja ei ollut saatavilla eikä erilliseen keräämiseen ollut aikaa. Joissakin yksiköissä raportointiongelmat liittyivät yritysjärjestelyihin.

Puutteita on esimerkiksi täydennyskoulutusten seurannassa. Täydennyskoulutusrekisteriä ei joko ole lainkaan tai se ei ole ajan tasalla.

Moni yksikkö ei myöskään tiedä, kuinka paljon heidän työntekijänsä käyttävät aikaa lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työhön ja toisaalta sairaanhoitoon. Tämä johtuu asiakastyöpaikkojen Kela-korvausyhteenvetojen puuttumisesta.

Määrälliset tiedot, varsinkin työterveyshuollon laskutukseen perustuvat, ovat kuitenkin luotettavia.

Tilanne kohentuisi Työterveyslaitoksen ylilääkärin Timo Leinon mukaan kehittämällä työterveyshuollon tietojärjestelmiä ja raportointia niin, että resursseja, osaamista, toimintaa ja yhteistyötä koskevat tiedot ovat rakenteisesti ja yhtenäisesti saatavissa.

Asiakastyytyväisyyden mittaus on kirjavaa

Työterveyslaitoksen mielestä asiakastyytyväisyyden mittaamista pitäisi tuntuvasti lisätä työterveysyksiköissä.

Tällä hetkellä työterveysyksiköt mittaavat asiakastyytyväisyyttä vaihtelevilla menetelmillä. Järjestelmällisyys puuttuu useissa yksiköissä. Asiakastyytyväisyyttä voidaan esimerkiksi kartoittaa vain pienessä osassa asiakaskuntaa.

Henkilöasiakastyytyväisyyttä on mitannut noin puolet työterveysyksiköistä. Sen selvittäminen on yleisempää kuin organisaatioasiakastyytyväisyyden kartoittaminen.

Kuva: Fotolia