1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä
Ajan­kohtai­sta

Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä

Myös asiakastyytyväisyyden mittaus on kirjavaa.

Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä Kuva 1 / 1

Moni työterveyshuollon tarjoaja ei saa kerättyä laatutietoa yksiköstään.

Tämä ilmeni Työterveyslaitoksen julkaisemasta Työterveyshuollon laatukysely ja laatutasoluokitus 2018 -raportista.

Joka kolmannella laatukyselyn saaneista työterveysyksiköistä oli ongelmia tuottaa tietoja kyselyyn. Tietoja ei ollut saatavilla eikä erilliseen keräämiseen ollut aikaa. Joissakin yksiköissä raportointiongelmat liittyivät yritysjärjestelyihin.

Puutteita on esimerkiksi täydennyskoulutusten seurannassa. Täydennyskoulutusrekisteriä ei joko ole lainkaan tai se ei ole ajan tasalla.

Moni yksikkö ei myöskään tiedä, kuinka paljon heidän työntekijänsä käyttävät aikaa lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työhön ja toisaalta sairaanhoitoon. Tämä johtuu asiakastyöpaikkojen Kela-korvausyhteenvetojen puuttumisesta.

Määrälliset tiedot, varsinkin työterveyshuollon laskutukseen perustuvat, ovat kuitenkin luotettavia.

Tilanne kohentuisi Työterveyslaitoksen ylilääkärin Timo Leinon mukaan kehittämällä työterveyshuollon tietojärjestelmiä ja raportointia niin, että resursseja, osaamista, toimintaa ja yhteistyötä koskevat tiedot ovat rakenteisesti ja yhtenäisesti saatavissa.

Lue myös

Asiakastyytyväisyyden mittaus on kirjavaa

Työterveyslaitoksen mielestä asiakastyytyväisyyden mittaamista pitäisi tuntuvasti lisätä työterveysyksiköissä.

Tällä hetkellä työterveysyksiköt mittaavat asiakastyytyväisyyttä vaihtelevilla menetelmillä. Järjestelmällisyys puuttuu useissa yksiköissä. Asiakastyytyväisyyttä voidaan esimerkiksi kartoittaa vain pienessä osassa asiakaskuntaa.

Henkilöasiakastyytyväisyyttä on mitannut noin puolet työterveysyksiköistä. Sen selvittäminen on yleisempää kuin organisaatioasiakastyytyväisyyden kartoittaminen.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Arvostelun alla

– NPS kertoo lääkärin ja potilaan välisen kohtaamisen laadusta, eikä suoraan mittaa lääketieteellistä osaamista tai sitä, kuka on hyvä tai huono lääkäri, painottaa Helsingin Töölön Mehiläisen vastaava lääkäri Tove Laivuori.

Tieteessä
Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Ajassa
”Että on joku jolta voi kysyä”

Mentori Pauliina Paananen on vuoden lääketiedettä ­opiskelleelle Ossi Jaloselle se ­tavallinen lääkäri, jolta voi kysyä, miltä työ tuntuu.

Pääkirjoitus
Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Ajassa
Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

Tieteessä
Ruokavalion riskitekijät tappavat enemmän kuin tupakka

Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta.