Vastaperustetun Lääketutkimusneuvottelukunnan mielestä raha- ja aikapula ovat suurimmat esteet lääketutkimuksen kehittymiselle Suomessa. Erityisesti lääkärien ajanpuute on pullonkaula.

Lääketeollisuus ry perusti syksyllä 2013 Lääketutkimusneuvottelukunnan, jonne kutsuttiin kolmisenkymmentä jäsentä lääketutkimukseen osallistuvista organisaatioista ja yrityksistä. Neuvottelukunnan tavoitteena on kehittää lääketutkimuksen toimintaympäristöä ja estää tutkimusten karkaaminen ulkomaille.

Ennen ensimmäistä kokousta jäsenille lähetettiin taustakysely, johon vastasi 25 jäsentä. Vastaajista vajaa 40 prosenttia piti lääketutkimuksen nykytilaa hyvänä, mutta kehitystä vaativana ja yhtä moni piti tilannetta kohtalaisen huonona.

Lääketutkimuksen suurimmiksi käytännön esteiksi nousivat potilastyössä toimivien lääkäreiden ajanpuute ja ammattimaisten tutkimusyksiköiden puut. Myös tutkijalähtöisten tutkimusten rahoituksen riittämättömyys nousi puutelistalla korkealle.

Neuvottelukunta toteaakin Lääketeollisuus ry:n tuoreessa uutiskirjeessä, että tutkimustoiminnan kehittäminen alkaa yhteisen ymmärryksen löytämisellä, mutta muutos vie oman aikansa.

– Toivottua lisäaikaa tutkijoille sairaaloissa tuskin saadaan kädenkäänteessä, vaikka yksimielisyys sen tarpeesta löytyi jo ensimmäisessä kokouksessa. Pitkäjänteistä kehittämisestä on siis kyse.

Neuvottelukunnan jäseniksi kutsuttiin edustajia mm. seuraavilta tahoilta; tutkijoita ja yksiköiden edustajia kliinisen tutkimuksen ja ei-kliinisen tutkimuksen alueelta, viranomaisedustajia (esim. Fimea, STM, TEM, OKM, Tekes, THL, TUKIJA), yliopistoista (esim. kliininen farmakologia, terveystaloustiede), tutkimuslaitoksista ja Suomen Akatemiasta. Noin kolmasosa edustaa Lääketeollisuus ry:n jäsenyrityksiä. Kokouksia on vuodessa kaksi ja jäsenet valitaan kerrallaan kolmeksi vuodeksi.

Neuvottelukunta kokoontuu rakentamaan kokonaisnäkemystä ja ratkaisuehdotuksia seuraavan kerran nyt helmikuussa.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia