1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäreiden professionalisoituminen alkoi 1700-luvulla
Ajan­kohtai­sta

Lääkäreiden professionalisoituminen alkoi 1700-luvulla

Suomen ensimmäinen alueellinen virkalääkäri nimitettiin virkaansa vuonna 1749.

Lääkäreiden professionalisoituminen alkoi 1700-luvulla Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Vaikka lääkäreitä oli vielä 1700-loppupuolella Suomessa vähän, lääkäreiden professionalisoituminen alkoi aiemmin kuin on perinteisesti tulkittu. Ammattikunta oli alkanut kehittyä jo osana Ruotsin lääkärijärjestelmää, ja se oli alusta asti valtion valvonnassa ja suojeluksessa. Nämä havainnot teki Saara-Maija Kontturi väitöstutkimuksessaan.

Lääkäreiltä myös edellytettiin akateemista koulutusta. Heitä oli kuitenkin Suomessa huomattavasti vähemmän suhteessa väestöön kuin Ruotsin puolella, ja määrä kasvoi hitaasti.

Suomen siirryttyä vuonna 1809 Venäjän hallitsijan alaisuuteen Suomeen piti perustaa oma lääkintökollegio ja terveydenhoito, ja monilta osin tämä edisti lääkärijärjestelmän kehitystä. Virkoja lisättiin, koulutusta kehitettiin ja lääkäreiden asema ja arvostus kohosivat. Suomen lääkäreiden oma päätäntävalta ammattikuntansa asioista kasvoi.

Tiivis yhteys yhteiskunnalliseen tilanteeseen

Professionalisoituminen tapahtui vuorovaikutuksessa monien yhteiskunnallisten tapahtumien ja taustalla käynnissä olevien kulttuuristen muutosten kanssa. Lopulta lääkärit tarvitsivat asemansa lujittamiseksi myös potilaidensa luottamuksen, eikä sitä saavutettu hetkessä, sillä etenkään rahvas ei ollut tottunut hakemaan apua vaivoihinsa lääkäriltä.

Tarvittiin lääkintäkulttuurin muutos. Tautiepidemioiden taltuttamistoimenpiteet lisäsivät kontakteja lääkäreiden ja rahvaan välillä ja totuttivat vähitellen lääkäreihin hoidontarjoajina.

Lue myös

Tieteellisyys ja akateeminen koulutus erottivat alusta asti lääkärit muista toimijoista ja antoivat heille mahdollisuuden määritellä ammattikuntansa rajoja. Epävirallisia parantajia valvottiin, ja väärinkäytöksistä ilmoitettiin eteenpäin, mutta enemmän vahdittiin niitä, jotka olivat samojen resurssien äärellä: kirurgeja ja apteekkareita. Tällä tavoin lääkärit suojelivat ammattikuntansa etua, vaikka varsinainen ammattijärjestötoiminta ei ollut vielä käynnistynyt.

Tutkimus havainnollistaa professioiden kehityksen tiivistä yhteyttä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kulttuuriseen ilmapiiriin.

FM Saara-Maija Kontturin Suomen historian väitöskirja Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 23. huhtikuuta.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona ei näytä vaikuttavan kandien kesätöihin

Simo Nuuttilan mukaan on huolestuttavaa, että viime kesänä kesätöitä peruutettiin lyhyellä varoitusajalla.

Ajassa
Kesätyö lähenee

Rebecca Suomi menee kesätöihin Seinäjoen keskus­sairaalan yhteispäivystykseen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.