Lääkäreiden professionalisoituminen alkoi 1700-luvulla
Suomen ensimmäinen alueellinen virkalääkäri nimitettiin virkaansa vuonna 1749.
Vaikka lääkäreitä oli vielä 1700-loppupuolella Suomessa vähän, lääkäreiden professionalisoituminen alkoi aiemmin kuin on perinteisesti tulkittu. Ammattikunta oli alkanut kehittyä jo osana Ruotsin lääkärijärjestelmää, ja se oli alusta asti valtion valvonnassa ja suojeluksessa. Nämä havainnot teki Saara-Maija Kontturi väitöstutkimuksessaan.
Lääkäreiltä myös edellytettiin akateemista koulutusta. Heitä oli kuitenkin Suomessa huomattavasti vähemmän suhteessa väestöön kuin Ruotsin puolella, ja määrä kasvoi hitaasti.
Suomen siirryttyä vuonna 1809 Venäjän hallitsijan alaisuuteen Suomeen piti perustaa oma lääkintökollegio ja terveydenhoito, ja monilta osin tämä edisti lääkärijärjestelmän kehitystä. Virkoja lisättiin, koulutusta kehitettiin ja lääkäreiden asema ja arvostus kohosivat. Suomen lääkäreiden oma päätäntävalta ammattikuntansa asioista kasvoi.
Tiivis yhteys yhteiskunnalliseen tilanteeseen
Professionalisoituminen tapahtui vuorovaikutuksessa monien yhteiskunnallisten tapahtumien ja taustalla käynnissä olevien kulttuuristen muutosten kanssa. Lopulta lääkärit tarvitsivat asemansa lujittamiseksi myös potilaidensa luottamuksen, eikä sitä saavutettu hetkessä, sillä etenkään rahvas ei ollut tottunut hakemaan apua vaivoihinsa lääkäriltä.
Tarvittiin lääkintäkulttuurin muutos. Tautiepidemioiden taltuttamistoimenpiteet lisäsivät kontakteja lääkäreiden ja rahvaan välillä ja totuttivat vähitellen lääkäreihin hoidontarjoajina.
Tieteellisyys ja akateeminen koulutus erottivat alusta asti lääkärit muista toimijoista ja antoivat heille mahdollisuuden määritellä ammattikuntansa rajoja. Epävirallisia parantajia valvottiin, ja väärinkäytöksistä ilmoitettiin eteenpäin, mutta enemmän vahdittiin niitä, jotka olivat samojen resurssien äärellä: kirurgeja ja apteekkareita. Tällä tavoin lääkärit suojelivat ammattikuntansa etua, vaikka varsinainen ammattijärjestötoiminta ei ollut vielä käynnistynyt.
Tutkimus havainnollistaa professioiden kehityksen tiivistä yhteyttä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kulttuuriseen ilmapiiriin.
FM Saara-Maija Kontturin Suomen historian väitöskirja Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 23. huhtikuuta.
