Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa muutetaan useiden lääkärien vakansseja yhteisiksi kuntayhtymien kanssa. Lääkäriliittoa huolestuttaa yliopiston sanelupolitiikka.

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa muutetaan useiden lääkärien vakansseja yhteisiksi kuntayhtymien kanssa.

– Tiedekunnan suunnitelmien mukaan yhteisvakansseja perustetaan sekä Oulun yliopistolliseen sairaalaan että mahdollisesti myös terveyskeskuksiin. Myös yksityissektorille voi tulla yhteisvakansseja, kertoo Lääkäriliiton piiriylilääkäri Annu Tertsunen.

Professorin tai kliinisen opettajan kokoaikainen yliopistotyö muutetaan tiedekunnassa osa-aikaiseksi ja pääosa palkanmaksusta siirtyy sille organisaatiolle, jolle suurin työtuntimääräkin tehdään.

– Nämä muutokset tehdään pitkällä aikajänteellä työntekijälähtöisesti. Yliopistosairaalan, oppiainejohtajan ja jokaisen opettajan kanssa neuvotellaan erikseen, vakuuttaa lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen.

Muutokset saivat vauhtia Oulun yliopiston yt-neuvotteluista, joiden pohjalta yliopiston hallitus päätti vähentää 122 henkilöä vuoden 2015 loppuun mennessä. Säästöiksi tavoitellaan yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Lääketieteellinen tiedekunta on yksi säästökohteista, joihin leikkaukset osuvat erityisen kovina. Säästettävää on 27 henkilötyövuoden verran.

"Henkilöstöjärjestöjä kuultiin, muttei kuunneltu"

Keskiviikkoiltana Oulussa kokoontunut Lääkäriliiton Oys-erityisvastuualueen edunvalvontavaliokunta keskusteli pitkään lääketieteellisen tiedekunnan tilanteesta.

– Henkilöstöjärjestöiltä saamiemme tietojen mukaan yliopiston hallitukselle ja johdolle tarjottiin yt-neuvotteluiden aikana vaihtoehtoisia säästökohteita, jottei työntekijöitä tarvitsisi vähentää. Lisäksi tiedekunta oli informoinut yliopiston johtoa myös ilmitulleista kirjaamisvirheistä tiedekunnan rahoituksessa. Miksei näitä otettu hallituksen päätöksissä huomioon, vaan työnantajan tekemät alkuperäiset rankat leikkausluvut hyväksyttiin sellaisenaan. Henkilöstöjärjestöjä siis kuultiin, muttei kuunneltu, tiivistää Annu Tertsunen valiokunnan ihmettelyn.

Lääkärilehden haastattelema dekaani Kyösti Oikarinen puolestaan kysyy, mikä meni uudessa yliopistolaissa pieleen, kun lääketieteen opetus ja tutkimus ovat säästökohteina sekä Oulussa että Itä-Suomen yliopistossa.

– Miksi muita tieteenaloja kalliimmista tutkinnoista ei yliopistoille korvata riittävässä määrin kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että vastaamme opetus- ja kulttuuriministeriön tilaukseen tuottaa riittävästi lääkäreitä? Oikarinen kysyy.

Dekaani muistuttaa myös, että Itä- ja Pohjois-Suomessa vastavalmistuneella lääkärillä tai hammaslääkärillä ei ole etelän suurten terveysasemien kaltaista mahdollisuutta vanhemman kollegan opetukseen ja tukeen. Suomen reuna-alueita palvelevista yliopistoista pitäisi valmistua siksi itsenäiseen työskentelyyn valmiimpia lääkäreitä.

– Periaatteessahan kyse on siitä, kuka Suomessa vastaa lääkärien koulutuksesta. Jos yliopistoille ei anneta siihen tarpeeksi resursseja, opetus siirtyy kunnille ja kuntayhtymille, joissa joudutaan huolehtimaan lääkärien koulutuksen viime silaus, dekaani Kyösti Oikarinen toteaa.

Annu Tertsunen toteaa tiedekunnan opetus- ja tutkimustyötä tekevien lääkärien olevan huolissaan siitä, miten työ tulevaisuudessa jakautuu eri työnantajien kesken. Ottaako yliopisto työnantajana huomioon opetus- ja ohjaustyön valmisteluun kuluvan ajan, opettajien oman ammatillisen kehittymisen ja esimerkiksi pienryhmäopetuksen vaatimukset? Entä miten käy tieteellisen tutkimuksen, josta tulee merkittävä osa tiedekuntien rahoituksesta?

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac