1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäreitä kurssitetaan varautumaan poikkeusoloihin
Ajan­kohtai­sta 41/2019 vsk 74 s. 2270 - 2271

Lääkäreitä kurssitetaan varautumaan poikkeusoloihin

Ensimmäinen valta­kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon ­valmiuskurssi järjestetään ensi viikolla Tuusulassa.

Lääkäreitä kurssitetaan varautumaan poikkeusoloihin Kuva 1 / 3 Kuva: Adobe/AOP
     

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää ensi viikolla yhdessä Puolustusvoimien kanssa valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kolmipäiväisen valmiuskurssin.

Tuusulan Taistelukoulussa pidettävällä kurssilla koulutetaan sote-alan johtajia ja asiantuntijoita normaali- ja poikkeusolojen varautumiseen ja valmiuteen. Suurin osa kurssin 60 osallistujasta on lääkäreitä.

”Häiriötilanteiden ­hoitaminen ei perustu kassakaappi­sopimuksiin.”

Pekka Tulokas

Ensimmäiset osallistujat on kerätty sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärien ehdotusten perusteella. Kursseja on määrä järjestää vuosittain.

– Kun rakenteet muuttuvat, meidän täytyy rakentaa varautumisen kokonaisuus uudestaan, kuvaa STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas.

Tulokas kuuluu STM:n Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukuntaan, jonka koulutusjaos järjestää valmiuskurssin.

Kassakaappisopimus ei auta

Hän kuvaa kurssin tärkeimmäksi anniksi sitä, että sote-alan varautumisasioista päästään keskustelemaan ja muodostamaan yhteistä käsitystä.

– Häiriötilanteiden hoitaminen ei perustu kassakaappisopimuksiin. Tieto, miten menetellä häiriötilanteissa, tulee olla kaikkien ulottuvilla, Tulokas sanoo.

Samoilla linjoilla on kurssin järjestelyihin osallistuva sotilaslääketieteen professori Matti Lehto Tampereen yliopistosta. Professuuri on Puolustusvoimien lahjoittama.

Lehto työskenteli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä 2000-luvun puolivälissä, kun Puolustusvoimat teki kumppanuussopimuksia siviiliterveydenhuollon kanssa.

– Vaikka sopimuksia tehtiin, ei ollut yhteistä tietopohjaa eri organisaatioissa toimiville. Silloin sain kipinän, että tavoitteellista sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskoulutusta tulisi lisätä ja tällainen kurssi olisi hyvä toteuttaa, hän sanoo.

Mihin varaudutaan?

Pekka Tulokkaan mukaan valmiuden kehittämisessä keskeistä on saada normaaliaikojen toiminta sellaiseen malliin, että häiriötilanteissakin tilannekuva pystytään muodostamaan, johtaminen sujuu ja materiaaleja kuten lääkkeitä ja lääkintälaitteita on saatavilla.

Ensi viikolla alkavat valmiuskurssit osaltaan edistävät asiaa.

Tulokas kuvaa, että varautumisessa on neljä tasoa, paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen.

”Se ei ainakaan ­vähennä ­varautumisen tarvetta, että on ­havaittavissa ­levottomuuden ­lisääntymistä.”

Matti Lehto

– Näiden on liityttävä saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi.

Esimerkiksi johtaminen ja vastuut tulee olla selvillä silloinkin, jos yhden sairaanhoitopiirin kapasiteetti ei riitä onnettomuustilanteessa.

Mihin sitten varaudutaan? Tulokas nostaa sisäministeriön viime vuonna listaamat 21 kansallista riskiä. Terveydenhuoltoa koskettaisivat esimerkiksi mikrobilääkeresistenssi, pandemia, suuronnettomuudet, terroristi-iskut tai sotilaallisen voiman käyttö.

– Katsomme yhteistyössä palvelujärjestelmän kanssa, miten varautumisen tulisi rakentua. Tavoite on, että normaaliaikojen valmius vastaisi mahdollisimman hyvin häiriö- ja poikkeusoloja.

Lainsäädäntöön muutoksia?

Uudet valmiuskurssit ovat siis osa laajempaa varautumisen kehittämistä sote-alalla.

Lue myös

Kehittämistarve on korostunut keskussairaaloiden muuttuneen työnjaon ja suunnitellun sote-uudistuksen vuoksi. Yhteistyön tulisi sujua uusienkin organisaatioiden välillä.

Keskeinen toimielin valmiuden kehittämisessä kansallisesti on huhtikuussa perustettu Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta.

Sen puheenjohtaja on STM:n kansliapäällikkö. Jäseninä on edustajia muun muassa sairaanhoitopiireistä, Huoltovarmuuskeskuksesta, Puolustusvoimista, ministeriöistä ja Suomen Punaisesta Rististä.

Neuvottelukunnan on määrä tehdä esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon normaaliolojen järjestelyistä, jotka tukevat toimintaa myös poikkeusoloissa.

Pekka Tulokkaan mukaan neuvottelukunta miettii, millaisia lainsäädännön muutoksia tarvitaan, että häiriöihin ja poikkeusoloihin varautuminen olisi sujuvaa. Muutostarpeet liittyvät edellä mainittuihin tilannekuvan ylläpitoon, johtamiskysymyksiin ja materiaalien riittävyyteen.

Liittyykö varautumisen aktiivinen kehittäminen yleiseen maailmantilanteeseen, joka joidenkin arvioiden mukaan on muuttunut levottomammaksi?

– Se ei ainakaan vähennä varautumisen tarvetta, että on havaittavissa levottomuuden lisääntymistä, sanoo Matti Lehto.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Terhokodin toiminnan lopetus olisi katastrofi”

– Eihän saattohoidon tarve ole ­vähentynyt, muistuttaa Terhokodin ­ylilääkäri Annika Riska.

Tieteessä
Klotsapiini altistaa koronainfektiolle

Brittiläinen tutkimusryhmä selvitti asiaa takautuvassa rekisteritutkimuksessa.

Ajassa
Koronaepidemia näyttää kiihtyvän

HUS:n alueella tartunnan lähde on tuntematon noin kahdessa kolmasosassa tapauksista.

Tieteessä
Gynekologisen syövän robottiavusteinen kirurgia

Robottiavusteisessa kirurgiassa korostuvat laparoskopian hyvät puolet, kuten nopeampi toipuminen.

Ajassa
Hovioikeus lievensi kahden lääkärin tuomioita

Itä-Suomen hovioikeus lievensi kahden lääkärin tuomioita keskiviikkona 30. syyskuuta.

Ajassa
Palliatiivinen keskus on aloittanut TYKS:ssa

Keskus konsultoi ja kehittää elämän loppuvaiheen hoitoa sairaalassa ja toimii yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa.