Lääkärien kokemukset yhteistyöstä apteekkien 
kanssa ovat valtaosin hyviä. Kritiikkiä herättää tapa puuttua lääkkeiden yhteisvaikutuksiin. Ja toisaalta, jos apteekissa ei puhuttaisi sivuvaikutuksista, lääkkeet jättäisi käyttämättä ehkä vielä useampi potilas kuin nykyään, arvelee terveyskeskus­lääkäri Hannu Hynninen.

Kun terveyskeskuslääkäri Hannu Hynninen aloitti uransa, Pharmaca Fennica oli muutaman sentin paksuinen ja resepti kirjoitettiin käsin. Nyt kirja on massiivinen neliosainen paketti ja resepti tehdään sähköisesti.

– Lääkärille on tullut paljon uusia työkaluja – lääkkeitä – ja työ on monimutkaistunut. Reseptejä on kirjoitettava ja uusittava mahdottoman paljon, ja pitää pysyä ajan tasalla, että lääkelistat ovat ­oikein. Valtava reseptirumba vaatii ­valvontaa, tarkkuutta ja huolellisuutta niin lääkäreiltä kuin apteekeiltakin.

Yhteistyö apteekkien kanssa toimii hyvin, kiittää Mikkelissä työskentelevä Hynninen. Täysin tai melko samaa mieltä on 97 % Apteekkarilehden kyselyyn vastanneista lääkäreistä.

– Aina on saanut ystävällistä palvelua.

Reseptien suuren määrän takia yhteistyössä on Hynnisen mielestä silti myös kehitettävää.

– Lääkärien ja apteekkien on oltava jatkuvasti tarkkana PKV-lääkkeiden ­valvonnassa. Tilanne on parantunut 
e-reseptin ansiosta, kun pääsemme reseptikeskukseen tarkistamaan toimitetut reseptit. Yksityislääkärien reseptejä emme kuitenkaan vielä näe.

E-resepti hyvä uudistus

Sähköisestä reseptistä Hynnisellä on hyviä kokemuksia.

– Enää en vaihtaisi sitä pois. Ajatukset ovat muuttuneet, kun e-reseptiä on oppinut käyttämään. Aluksi tuli herkästi uusituksi monisairaiden potilaiden reseptejä paperille, jos vain siinä oli tilaa. Nyt puhelinmääräyksetkin ovat paljon joutuisammat naputella e-resepteinä, toistakymmentätuhatta lääkemääräystä vuodessa tekevä Hynninen sanoo.

E-reseptissä olisi kuitenkin kehittämisen varaa. Hynnistä turhauttaa, ettei siihen saa apteekissa tehdä mitään muutoksia ilman lääkärin lupaa. Nyt lääkärin aikaa vievät kyselyt aivan vähäisistä muutoksista, jotka ­farmaseutit voisivat hyvin tehdä itse, jos järjestelmä sen ­sallisi.

Monissa e-reseptiin liittyvissä epäselvyyksissä Hynninen on toisaalta saanut apua juuri apteekista.

Sähköistä reseptiä pitää hyvänä uudistuksena 87 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuslääkäreistä. Yksityislääkäreillä on vasta vähän kokemusta e-reseptistä. He suhtautuivat uudistukseen selvästi nihkeämmin.

Yhteisvaikutuksiin puuttumisesta kritiikkiä

Kriittisimmin lääkärit suhtautuvat ­apteekkien tapaan puuttua lääkkeiden mahdollisiin yhteisvaikutuksiin. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, ­että niihin puututaan liian herkästi.

Apteekista on soitettu yhteisvaiku­tuksista Hynnisellekin, kun hän on asiaa harkittuaan päätynyt ratkaisuun, jossa on havainnut interaktiomahdolli­suuden.

– Apteekeilla on varmaan omat ­säännöt, joiden mukaan asia täytyy varmistaa. Jos näitä soittoja tulisi paljon, ne tietysti harmittaisivat. Tässä varmaankin on vastedes miettimisen ja ­yhteistyön paikka, milloin soitetaan ja milloin ei.

Hynninen pitää hyvänä, että apteekissa keskustellaan lääkkeistä potilaiden kanssa. Hänen mukaansa potilaat usein luulevat, että lääkkeet aiheuttavat pakkausselosteessa mainitut sivuvaikutukset jokaiselle käyttäjälle.

– Vastaanotolla moni potilas sanoo, ettei uskalla ottaa lääkettä, koska sillä on niin paljon sivuvaikutuksia. Jos apteekissa ei puhuttaisi sivuvaikutuksista, lääkkeet jättäisi käyttämättä ehkä vielä useampi potilas. Apteekkihenkilökunnan ammattitaitoon kuuluu tukea lääkärien määräyksiä.

Enemmän tietoa lääkärit haluaisivat uusista lääkkeistä, korvausmuutoksista ja saatavuuskatkoksista.

Kiinteä osa 
terveydenhuoltoa

Hannu Hynnisellä on luja luottamus apteekkeihin, ja hän olisi valmis antamaan niille nykyistä suuremmat oikeudet lääkeasioissa.

– Apteekeilla voisi tulevaisuudessa ­olla rajoitettu oikeus käydä katsomassa terveyskeskuksen potilastietoja. Siellä voitaisiin myös antaa esimerkiksi influenssa-, keuhkokuume- ja hepatiitti­rokotuksia sekä vaikka B12-vitamiinipistoksia. Tämä voisi olla hyvää ja joustavaa palvelua.

Lisäkoulutuksen saaneet proviisorit voivat esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa antaa kausi-influenssarokotuksen, jos apteekissa on tarkoitukseen soveltuva tila ja ensiapuvalmiudet. Apteekkarilehden kyselyssä lähes 90 % terveyskeskuslääkäreistä piti käytäntöä erittäin tai melko sopivana myös Suomeen. Yksityislääkäreistä näin arvioi kaksi kolmasosaa.

– Apteekit nivoutuvat vähitellen yhä kiinteämmin osaksi yleistä terveydenhuoltoa. Ne voivat toimia monella tapaa yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa erityisesti kansansairauksien ­ehkäisyssä ja hoidossa, Hynninen ar­velee.

Verkkokyselyyn vastasi lokakuussa yhteensä 366 lääkäriä. Heistä 170 oli terveys­keskuslääkäreitä ja 149 yksityis­lääkäreitä. Kyselyn vastaus­prosentti oli 20.

Toivotaan: infotilaisuuksia itsehoitovalmisteista ja jarrua viihdebisnekselle

➤ Toivon, että reseptin uusimis­asioissa asiakasta neuvotaan ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Ei pelottelua lääkkeen sivu- tai haittavaikutuksilla, 
sillä jokainen lääkemääräys 
on harkittu ja asiakkaan kanssa pohdittu.

➤ Tärkeintä on, että kun 
soitetaan, vastataan nopeasti.

➤ Yleensä hyvää yhteistyötä.

➤ Apteekkien aukioloajat liian lyhyitä viikonloppuisin.

➤ Potilaita ei saisi liikaa pelotella reseptilääkkeiden sivu­vaikutuksilla, koska ne saattavat jäädä tällöin ottamatta.

➤ Toivoisin apteekin pitämää esittelytilaisuutta itsehoito­valmisteista, joita me lääkärit emme tunne juuri ollenkaan.

➤ Hyvän olon viihdebisnes 
ei saa ajaa asiantuntijuuden ohi.

➤ Pitäkää kotimaisia lääkkeitä saatavilla.

Suvi Sariola
Kuva: Mikko Kankainen