Missä kohdassa lääkärintyötä tekevän henkilön organisaatiokaaviossa voi olla muun kuin lääkärin nimi? Aihe on noussut aika ajoin voimakkaasti esiin 1980-luvulta lähtien ja on aktiivinen taas.

Lääkäriliitolla on organisaatiokaavion rakenteesta vankka näkemys. Liiton linjausten mukaan "pääasiallisesti kliinistä työtä tekevän lääkärin hallinnollisena ja ammatillisena esimiehenä tulee olla asianmukaisen johtamiskoulutuksen saanut lääkäri".

Linjauksen käytännön toteutus on koetuksella, kun terveydenhuolto ja kuntakenttä yhä kiihtyvässä tahdissa myllertyvät. Joillakin paikkakunnilla johtavan lääkärin virka on muutettu esimerkiksi terveysjohtajan vakanssiksi. Viranhaltijalta ei vaadita lääkärin koulutusta, vaan mikä tahansa ylempi korkeakoulututkinto ja kokemus sote-alalta riittävät.

Tässä kohtaa Lääkäriliitossa herää kysymys: johtaako kliinikkoa kaikissa tapauksissa edelleenkin lääkäri, niin kuin suuri enemmistö lääkäreistä ilmoittaa ehdottomasti haluavansa?

Lakisääteisen vastuun kantaja

"Virityksiä". Niin Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen näitä virkanimikkeiden muutoksia kutsuu.

- Laissa määritellään vastaavalle lääkärille kuuluvat tehtävät ja vastuut. Jos toiminnasta vastaavana johtajana on muu kuin lääkäri, lain mukaiset vastaavan lääkärin tehtävät täytyy delegoida. Tällainen johtaja on rampa.

Oleellista Pärnäsen mukaan on se, että lääketieteellisestä toiminnasta vastaava johtaja voi kantaa lakisääteisen vastuunsa toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidosta ja että hän voi johtaa toimintaa koko linjassa, ylhäältä alas asti.

- Lain velvoittamilla johtajilla tulee olla todellinen päätösvalta. Ja mikä tärkeintä, kliinistä työtä tekevän lääkärin esimiehen tulee pystyä ymmärtämään lääkärin työtä. Siihen tarvitaan lääkärin koulutus ja kokemus.

Näin varmistetaan sekä toiminnan laatu että osaamisen taso.

- Kyse on johtajan kyvystä arvioida vastuullaan olevan toiminnan vaikuttavuutta sekä henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita.

Kaikissa organisaatiokaavion laatikoissa ei tarvitse olla lääkärin nimeä, Pärnänen muistuttaa ja mainitsee esimerkkinä sairaanhoitopiirin johtajan viran.

- Tosin näissäkin tehtävissä on tälläkin hetkellä monta lääkärikoulutuksen saanutta henkilöä.

Potilastyö monelle tärkeintä

Kaikille pienemmille paikkakunnille johtavan lääkärin virkaan ei ole aina saatu lääkärihakijoita. Pärnäsen mielestä syy on ilmeinen.

- Kun tarjolla on puutetta rahasta ja tekijöistä, ei ole motivoivaa ottaa vastaan lääkärijohtajan vakanssia. Tilanteessa ei ole todellisia mahdollisuuksia tulokselliseen työhön.

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm muistuttaa, että erikoislääkärin kannattaa ottaa vastaan hallinnollisia tehtäviä päästäkseen urallaan eteenpäin.

- Kliininen työ on kuitenkin monelle lääkäriyden ydintä, Lindholm toteaa.

Heikki Pärnänen uskoo, että pienten kuntien terveydenhuollon johtamisongelmat katoavat riittävän reformin myötä.

- Edessä on väistämätön rakennemuutos. Yksiköiden, joissa on johtamisongelmia, tulisi tässä muutoksessa vakavasti miettiä rooliaan ja oman olemassaolonsa oikeutusta.

➤ Lääkäriliitto lähetti tammikuun lopulla jäsenkyselyn Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Kyselyyn vastasi 748 lääkäriä (vastausprosentti 34). Lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä tulee olla esimiehenä lääkäri ja ettei muun ammattikunnan edustaja voi toimia lääkärien esimiehenä rajoitetulla toimivallalla.

TAYS:ssa otetaan johtosäännöstä mittaa

Kun yliopistosairaalan kirurgiasta, gastroenterologiasta ja syövänhoidosta vastaavan toimialuejohtajan virkaan valikoituu muu kuin lääkäri, kyseessä ei ole pienempiä paikkakuntia vaivaava saatavuusongelma. Virkaan olisi varmasti löytynyt päteviä lääkärihakijoita, jos se vain olisi laitettu avoimeen hakuun. Näin uskoo pääluottamusmies Hannu Pertovaara TAYS:sta.

Kyseisistä erikoisaloista vastaavan toimialue 2:n johtajan sijaisuutta ei TAYS:ssa kuitenkaan laitettu hakuun. Pertovaaran mukaan sairaanhoitopiirin johto oli päättänyt valita hieman alle vuoden kestävään sijaisuuteen johtajan varahenkilönä toimivan ylihoitajan ja kertoi asiasta henkilöstölle käytännössä ilmoitusluonteisesti.

Toimialue 2:n syövänhoidon vastuualueella 31 lääkäriä 34:stä (91 %) osallistui oikaisuvaatimuksen tekoon, mukaan liittyi lääkäreitä myös muilta toimialoilta. Yhteensä siihen osallistui 61 lääkäriä.

- Oikaisuvaatimus ei tehnyt johtoon vaikutusta. Se hylättiin ykskantaan toteamalla, että tilanteessa ei ole rikottu johtosääntöä eikä paikkaa tarvinnut laittaa avoimeen hakuun, koska sijaisuus on alle vuoden mittainen, Pertovaara sanoo.

Hän kokee, ettei lääkäreitä oikeasti haluttu kuunnella.

- Tuleva hallinto-oikeuden käsittely ei todennäköisesti muuta mitään. Johto vetoaa johtosääntöön, joka TAYS:ssa mahdollistaa muun kuin lääkäritaustaisen toimialajohtajan valinnan. Johtoa voidaan korkeintaan moittia asian käsittelytavasta.

Toimivallan rajauksia

Ongelma Pertovaaran mukaan tilanteessa on se, että muun kuin lääkäritaustaisen johtajan toimivaltaa on lain nojalla rajattava.

- Johto hyväksyi myös, että hän ei esimerkiksi voi palkata lääkäreitä tai arvioida lääkärin tehtävien vaativuutta tai palkkatasoa.

Syöpätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Pertovaara muistuttaa, että toimialuejohtaja myös vaikuttaa oman organisaationsa lisäksi kunnanjohtajiin ja rahanjakoon neuvottelemalla siitä, mikä on lääketieteellisesti katsoen välttämätöntä hoitoa kussakin tilanteessa, kullakin erikoisalalla.

Pertovaaran mukaan johto ilmaisi vastaisuudessa pitävänsä käytäntönään valita alle vuoden sijaisuuksiin muita kuin lääkäreitä.

- Tällaisesta merkittävästä linjauksesta ei ole keskusteltu missään.

Hän kertoo, että sairaanhoitopiirin johto ei pitänyt oikaisuvaatimuksen tehneitä lääkäreitä asianosaisina, vaan kuntalaisina, koska "kyseessä on kuntalain mukainen toimenpide". Oikaisuvaatimuksia sen mukaan tehtiin siis 61 kappaletta, 61 yksittäisen kuntalaisen laatimana.

Pertovaara katsoo, että johto on asettunut selvästi eri kannalle kuin lääkärit. Asetelma on jyrkkä.

- Oikaisuvaatimus ei tehnyt johtoon vaikutusta, mutta minuun sen kymmenet allekirjoitukset tekivät syvän vaikutuksen. Yksilötasolla ihmiset tekevät omat ratkaisunsa. Tyytymättömyyttä on nyt varsin paljon.

"Luonteva valinta"

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltusen mukaan varahenkilöjärjestelmä on tarkoitettu nimenomaan tällaisia tilanteita varten.

- Varahenkilö on luonteva valinta juuri pidempään sijaisuuteen. Varahenkilöjärjestelmiä ei tarvitse luoda lyhyitä poissaoloja varten.

Hiltunen kertoo, että hänen tietojensa mukaan kukaan toimialue 2:n vastuualuejohtajista ei olisi myöskään ollut halukas sijaisuutta hoitamaan.

Hän muistuttaa, että TAYS:n psykiatrian toimialueella oli johtajana muu kuin lääkäri 4,5 vuoden ajan.

- Tämä ei ole tavaton asia.

Toimialuejohtajan valinta on TAYS:ssa nyt tehty ja päätöksessä pysytään.

- Asiassa on menetelty johtosäännön mukaisesti. Yleistä laajempaa selvittelyä ei ole näköpiirissä, eikä sellaista ole pyydettykään, Hiltunen toteaa.

Liiton linjaukset päivitettävänä

Lääkäriliiton valiokunnat suunnittelevat parhaillaan päivitystä lääkärijohtamisen kokonaisuuden linjauksiin. Asiaa katsotaan lääkärin autonomian ja aseman sekä kliinisen työn, osaamisen, työhyvinvoinnin ja talouden johtamisen näkökulmista. Työn on tarkoitus valmistua loppukeväästä.

➤ Lue myös s. 727 ja pääkirjoitus aiheesta s. 681